FLIR Report Studio‎

Käyttäjän opas

FLIR Report Studio‎

1.3

1  Lakitiedote

1.1  Lakitiedote

Kaikilla FLIR Systems -yhtiön tuotteilla on materiaali- ja valmistusviat kattava yhden (1) vuoden takuu alkuperäisestä ostopäivästä lukien edellyttäen, että kyseiset tuotteet on varastoitu ja niitä on käytetty normaalisti niiden ohjeiden mukaan, jotka FLIR Systems on antanut.
Tuotteilla, joita FLIR Systems -yhtiö ei ole valmistanut, mutta jotka FLIR Systems on toimittanut alkuperäisostajalle järjestelmien mukana, on vain kyseisten tuotteiden valmistajien niille myöntämä takuu. FLIR Systems ei vastaa kyseisistä tuotteista.
Takuu koskee ainoastaan alkuperäisostajaa, eikä sitä voida siirtää. Takuu ei koske väärinkäytön, laiminlyönnin tai onnettomuuden kohteeksi joutuneita tai poikkeuksellisille käyttöolosuhteille altistuneita tuotteita. Takuu ei koske kulutusosia.
Mikäli tuotteessa havaitaan tämän takuun kattava vika, tuotteen käyttö on lopetettava lisävaurioiden ehkäisemiseksi. Ostajan tulee tehdä FLIR Systems ‑yhtiölle ilmoitus havaituista vioista viipymättä. Muussa tapauksessa takuu raukeaa.
FLIR Systems voi harkintansa mukaan joko korjata tai korvata viallisen tuotteen maksutta, jos vika liittyy valmistusmateriaaleihin tai työhön ja edellyttäen, että viallinen tuote toimitetaan FLIR Systems ‑yhtiölle mainitun yhden vuoden kuluessa.
Edellä on mainittu kaikki FLIR Systems ‑yhtiötä koskevat vikoihin liittyvät velvoitteet.
Muita nimenomaisia tai oletettuja takuita ei ole. FLIR Systems erityisesti sanoutuu irti kaikista oletetuista takuista, jotka koskevat tuotteen soveltuvuutta myyntiin tai tiettyyn tarkoitukseen.
FLIR Systems ei vastaa mistään suorasta, välillisestä, satunnaisesta tai erityisestä vahingosta huolimatta siitä, johtuuko vahinko sopimuksen tai oikeuden loukkauksesta tai muusta oikeudellisesta syystä.
Tähän takuuseen sovelletaan Ruotsin lakia.
Kaikki tästä takuusta johtuvat tai siihen liittyvät erimielisyydet, riidat tai vaatimukset käsitellään lopullisesti Tukholman kauppakamarin välimiesoikeussääntöjen mukaisessa välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettelyn paikka on Tukholma. Välimiesmenettelyssä käytettävä kieli on englanti.

1.2  Käyttötilastot

FLIR Systems pidättää oikeuden kerätä nimettömiä käyttötilastoja ohjelmistojen ja palvelujen laadun ylläpitämistä ja kehittämistä varten.

1.3  Rekisterimuutokset

Rekisteritieto HKEY_LOCAL_MACHINE\SYSTEM\CurrentControlSet\Control\Lsa\LmCompatibilityLevel muuttuu automaattisesti tasoksi 2, jos FLIR Camera Monitor -palvelu tunnistaa, että FLIR on kytketty tietokoneeseen USB-kaapelilla. Muutos tapahtuu vain, jos kameralaitteessa on verkkokirjautumista tukeva etäverkkopalvelu.

1.4  Tekijänoikeudet

© 2016, FLIR Systems, Inc.. Kaikki oikeudet pidätetään maailmanlaajuisesti. Mitään ohjelmiston osia, mukaan lukien lähdekoodi, ei saa edes osittain kopioida, siirtää, kääntää toiselle kielelle tai ohjelmointikielelle missään muodossa, esimerkiksi sähköisesti, magneettisesti, optisesti, manuaalisesti tai muulla tavoin, ilman FLIR Systems -yhtiön ennalta myöntämää kirjallista lupaa.
Käyttöoppaan valokopioiminen, monistaminen, kääntäminen tai siirtäminen sähköiseen tai koneellisesti luettavaan muotoon on kielletty ilman FLIR Systems -yhtiön ennalta myöntämää kirjallista suostumusta.
Tässä julkaisussa esiintyvien tuotteiden nimet ja merkit ovat joko FLIR Systems ‑yhtiön ja/tai sen tytäryhtiöiden rekisteröityjä tavaramerkkejä tai tavaramerkkejä. Kaikki muut tavaramerkit, kauppanimet tai yritysten nimet, joihin tässä julkaisussa viitataan, on mainittu ainoastaan tunnistustarkoituksessa, ja ne ovat vastaavien haltijoidensa omaisuutta.

1.5  Laatutakuu

Laadunhallintajärjestelmä, jonka puitteissa nämä tuotteet on kehitetty ja valmistettu, on sertifioitu ISO 9001 ‑standardin mukaan.
FLIR Systems on sitoutunut jatkuvaan kehitykseen. Tästä syystä pidätämme oikeuden tehdä tuotteisiin muutoksia ja parannuksia ilman ennakkoilmoitusta.

2  Huomautus käyttäjälle

2.1  Käyttäjien keskustelupalstat

Voit vaihtaa ajatuksia, ratkoa ongelmia ja keskustella ratkaisuista muiden lämpökuvaajien kanssa käyttäjille tarkoitetuilla keskustelupalstoillamme. Pääset palstoille seuraavassa osoitteessa: Pääset palstoille seuraavassa osoitteessa:
http://forum.infraredtraining.com/

2.2  Koulutus

Tietoja lämpökuvauksen koulutustarjonnasta on osoitteessa:

2.3  Käyttöoppaiden päivitykset

Käyttöoppaamme päivitetään useita kertoja vuodessa, ja julkaisemme myös tuotteita koskevia tärkeitä tiedotteita säännöllisesti.
Uusimmat käyttöoppaat, käyttöoppaiden käännökset ja tiedotteet ovat Download-välilehdessä seuraavassa osoitteessa:
Rekisteröityminen Internetin kautta kestää vain muutaman minuutin. Latausalueella ovat myös muiden tuotteidemme käyttöoppaiden uusimmat versiot ja vanhojen tuotteidemme käyttöoppaat.

2.4  Ohjelmistopäivitykset

FLIR Systems julkaisee säännöllisesti ohjelmistopäivityksiä. Voit päivittää käyttämäsi ohjelmiston hyödyntämällä päivityspalvelua. Päivityspalveluun pääsee kahdesta eri kohdasta:
  • Käynnistä > FLIR Systems > [Ohjelmisto] > Tarkista päivitykset.
  • Tuki > Tarkista päivitykset.

2.5  Tärkeä huomautus tästä oppaasta

FLIR Systems julkaisee yleisoppaita, joissa on käsitelty ohjelmistopakettiin sisältyviä erilaisia ohjelmistoversioita.
Tämän vuoksi tässä oppaassa voi olla ohjeita ja kuvauksia, jotka eivät koske omaa ohjelmistoversiotasi.

2.6  Lisätietoja käyttöoikeudesta

Jokainen ostettu ohjelmistolisenssi oikeuttaa ohjelmiston asentamiseen, aktivoimiseen ja käyttöön kahdella laitteella. Voit esimerkiksi kerätä tietoa kuvauspaikalla kannettavalla tietokoneella ja analysoida tulokset toimistosi pöytätietokoneella.

3  Asiakastuki

Graphic

3.1  Yleistä

Jos tarvitset asiakastukea, käy seuraavassa sivustossa:

3.2  Kysymyksen lähettäminen

Kysymyksen lähettäminen asiakastukeen edellyttää, että olet rekisteröitynyt käyttäjä. Rekisteröityminen Internetin kautta kestää vain muutaman minuutin. Jos haluat etsiä aiemmin esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia tietämyskannasta, sinun ei tarvitse olla rekisteröitynyt käyttäjä.
Kun haluat lähettää kysymyksen, pidä seuraavat tiedot saatavillasi:
  • kameran malli
  • kameran sarjanumero
  • kameran ja laitteen välinen tiedonsiirtoprotokolla tai -tapa (esimerkiksi SD-muistikortinlukija, HDMI, Ethernet, USB tai FireWire)
  • laitteen tyyppi (PC-tietokone/Mac/iPhone/iPad/Android-laite jne.)
  • ohjelmaversiot valmistajalta FLIR Systems
  • käyttäjän oppaan koko nimi, julkaisunumero ja versionumero.

3.3  Lataukset

Asiakastukisivustosta voit ladata myös seuraavat, jos ne liittyvät tuotteeseen:
  • lämpökameran ohjelmistopäivitykset
  • tietokoneohjelmistojen päivitykset
  • tietokoneohjelmistojen ilmais- ja arviointiversiot
  • nykyisten ja vanhojen tuotteiden käyttöoppaat
  • piirustukset (*.dxf- ja *.pdf-muodossa)
  • Cad-tietomallit (*.stp-muodossa)
  • käyttöesimerkkejä
  • tietolomakkeet
  • tuoteluettelot.

4  Johdanto

Graphic
FLIR Report Studio on ohjelmisto, jonka avulla voit luoda helposti tarkastusraportteja.
Esimerkkejä FLIR Report Studio -ohjelmiston käyttömahdollisuuksista:
  • siirrä kuvia kamerasta tietokoneeseen
  • lisää ja siirrä mittaustyökaluja ja muuta niiden kokoa lämpökuvassa
  • luo kuvista Microsoft Word- ja PDF-muotoisia raportteja
  • lisää otsikoita, alatunnisteita ja logoja raportteihin
  • luo omia raporttimalleja.

5  Asentaminen

5.1  Järjestelmävaatimukset

5.1.1  Käyttöjärjestelmä

FLIR Report Studio tukee USB 2.0- ja USB 3.0 -tiedonsiirtoa seuraavissa käyttöjärjestelmissä:
  • Microsoft Windows 7, 32-bittinen
  • Microsoft Windows 7, 64-bittinen
  • Microsoft Windows 8, 32-bittinen
  • Microsoft Windows 8, 64-bittinen
  • Microsoft Windows 10, 32-bittinen
  • Microsoft Windows 10, 64-bittinen

5.1.2  Laitteisto

  • Tietokone, jossa on kaksiytiminen 2 GHz:n suoritin.
  • Vähintään 4 Gt RAM-muistia (suositus 8 Gt).
  • 128 Gt:n kiintolevy, jossa vähintään 15 Gt vapaata tilaa.
  • DVD-asema
  • DirectX 9 -grafiikkatuki
    • WDDM-ohjain
    • vähintään 128 Mt grafiikkamuistia
    • Pixel Shader 2.0 laitteistossa
    • 32 bittiä/kuvapiste
  • näyttö, jonka tarkkuus on (vähintään) 1024 × 768 (SVGA)
  • Internet-yhteys (käyttömaksuista vastaa käyttäjä)
  • audiolähtö
  • näppäimistö ja hiiri tai muu yhteensopiva osoitinlaite.

5.2  FLIR Report Studio‎ ‑ohjelmiston asentaminen

5.2.1  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

6  Käyttöoikeuksien hallinnointi

6.1  Käyttöoikeuden aktivointi

6.1.1  Yleistä

Kun käynnistät FLIR Report Studio -ohjelmiston ensimmäistä kertaa, voit valita yhden seuraavista vaihtoehdoista:
  • Aktivoi FLIR Report Studio Internetissä.
  • Aktivoi FLIR Report Studio sähköpostitse.
  • Osta FLIR Report Studio ja vastaanota aktivointiin vaadittu sarjanumero.
  • Käytä FLIR Report Studio -ohjelmistoa ilmaiseksi kokeilujakson ajan.

6.1.2  Kuva

Graphic

Kuva 6.1  Aktivoinnin valintaikkuna

6.1.3  FLIR Report Studio‎ -ohjelmiston aktivointi Internetissä

6.1.4  FLIR Report Studio‎ -ohjelmiston aktivointi sähköpostitse

6.1.5  FLIR Report Studio‎ -ohjelmiston käyttöönotto tietokoneella ilman verkkoyhteyttä

Jos tietokoneessasi ei ole verkkoyhteyttä, voit tilata tuoteavaimen sähköpostitse toiselta koneelta.

6.2  Käyttöoikeuden siirtäminen

6.2.1  Yleistä

Voit siirtää käyttöoikeuden yhdestä tietokoneesta toiseen, kunhan ohjelmistoa käyttäviä tietokoneita ei ole enempää kuin mihin omistamasi käyttöoikeudet oikeuttavat.
Voit siis käyttää ohjelmistoa esimerkiksi pöytätietokoneessa ja kannettavassa tietokoneessa.

6.2.2  Kuva

Graphic

Kuva 6.5  Käyttöoikeusnäkymä (esimerkkikuva).

6.2.3  Menettelyohje

6.3  Ohjelmiston lisäosien aktivointi

6.3.1  Yleistä

FLIR Systems tarjoaa lisäosia joihinkin ohjelmistoihin. Lisäosia ei voi käyttää ennen aktivointia.

6.3.2  Kuva

Graphic

Kuva 6.6  Käyttöoikeusnäkymä, jossa näkyvät saatavilla olevat lisäosat (esimerkkikuva).

6.3.3  Menettelyohje

7  Kirjaudu sisään

7.1  Yleistä

Kun käynnistät FLIR Report Studio -ohjelmiston ensimmäisen kerran, sinun on kirjauduttava sisään FLIR-asiakastukitiliin. Jos sinulla on jo FLIR-asiakastukitili, voit käyttää samoja kirjautumistietoja.
  • Kirjautuessasi sisään tietokoneen on oltava yhteydessä Internetiin.
  • Sinun ei tarvitse kirjautua sisään uudelleen FLIR Report Studio -ohjelmiston käyttöä varten, paitsi jos kirjaudut ensin ulos.

7.2  Sisäänkirjautuminen

Toimi seuraavasti:

7.3  Uloskirjautuminen

Yleensä sinun ei tarvitse kirjautua ulos. Jos kirjaudut ulos, FLIR Report Studio -ohjelmiston käynnistäminen edellyttää, että kirjaudut sisään uudelleen.

Toimi seuraavasti:

8  Lämpökuvauksen suorittaminen

8.1  Yleistä

Lämpökuvauksessa noudatetaan tyypillistä työnkulkua. Tässä osassa on esimerkki lämpökuvauksen työnkulusta.

9  Lämpökuvaraporttien luominen

9.1  Yleistä

Ohjatun FLIR Report Studio -toiminnon avulla voit luoda raportteja helposti ja nopeasti. Ohjatussa toiminnossa voit hienosäätää ja muokata raporttia ennen sen luomista. Voit valita eri raporttimalleja, lisätä kuvia, muokata kuvia, siirtää kuvia ylös- ja alaspäin ja lisätä raportin ominaisuuksia, kuten asiakkaan tiedot ja tietoja tarkastuksesta.
Ohjatun FLIR Report Studio -toiminnon käyttäminen on helpoin keino luoda raportti. Voit kuitenkin luoda raportin myös tyhjästä Microsoft Word -asiakirjasta lisäämällä ja poistamalla elementtejä ja muokkaamalla elementtien ominaisuuksia kohdan 12.2 Raportissa olevien elementtien hallinnointi ohjeiden mukaisesti.

9.2  Raporttityypit

Ohjatussa FLIR Report Studio -toiminnossa voit luoda seuraavan tyyppisiä raportteja:
FLIR Report Studio sisältää valmiita raporttimalleja. Voit myös luoda omia malleja. Lue lisää kohdasta 13 Raporttimallien luominen.

9.3  Ohjatun FLIR Report Studio‎ -toiminnon näytön osat

9.3.1  Malli-ikkuna

9.3.1.1  Kuva

Graphic

9.3.1.2  Selitys

9.3.2  Kuvaikkuna

9.3.2.1  Kuva

Graphic

9.3.2.2  Selitys

9.3.3.1  Tiedosto-valikko

Tiedosto-valikko sisältää seuraavat komennot:
  • Tallenna istunto. Napsauttamalla tätä voit tallentaa istunnon. Lisätietoja on kohdassa 9.5 Istunnon tallentaminen.
  • Lataa istunto. Napsauttamalla tätä voit ladata istunnon. Lisätietoja on kohdassa 9.5 Istunnon tallentaminen.
  • Lopeta. Napsauttamalla tätä voit poistua ohjatusta FLIR Report Studio -toiminnosta. Sovellus sulkeutuu, ja kaikki tallentamattomat työt menetetään.

9.3.3.2  Valinnat-valikko

Valinnat sisältää seuraavat komennot:

9.3.3.3  Ohje-valikko

Ohje-valikko sisältää seuraavat komennot:
  • Oppaat. Valitse Online-tila, jotta näet uusimmat ohjetiedostot Internetistä, tai Offline-tila, jotta näet tietokoneeseesi asennetut ohjetiedostot.
  • FLIR Store. Napsauttamalla tätä siirryt FLIR Store -sivustolle.
  • FLIR Support Center. Napsauttamalla tätä siirryt FLIR Support Center -sivustolle.
  • Käyttöoikeustiedot. Napsauttamalla tätä voit avata Käyttöoikeusnäkymän.
  • Vahvista FLIR-käyttöoikeus. (Käytössä, jos et ole vielä aktivoinut FLIR Report Studio -käyttöoikeutta.) Napsauttamalla tätä voit avata aktivoinnin valintaikkunan. Lisätietoja on kohdassa 6 Käyttöoikeuksien hallinnointi.
  • Etsi päivityksiä. Napsauttamalla tätä voit etsiä päivityksiä. Lisätietoja on kohdassa 15 Ohjelmistopäivitys.
  • Tietoja. Napsauttamalla tätä näet FLIR Report Studio -ohjelmiston uusimman version.

9.4  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

9.5  Istunnon tallentaminen

Istunnon avulla voit tallentaa raportin, jota ei ole vielä tehty valmiiksi ohjatussa FLIR Report Studio -toiminnossa. Voit ladata tallennetun istunnon ohjatussa FLIR Report Studio -toiminnossa ja jatkaa raporttia myöhemmin.
Tee ohjatussa FLIR Report Studio -toiminnossa seuraavat:
  • Tallenna istunto valitsemalla Tiedosto > Tallenna istunto.
  • Lataa istunto valitsemalla Tiedosto > Lataa istunto.

9.6  Asetusten muuttaminen

Voit muuttaa ohjatun FLIR Report Studio -toiminnon asetuksia.

Toimi seuraavasti:

10  Kuvien tuominen kamerasta

10.1  Yleistä

Voit tuoda kuvia tietokoneeseen kytketystä kamerasta.

10.2  Tuonti

Toimi seuraavasti:

11  Kuvien analysointi ja muokkaaminen

11.1  Yleistä

FLIR Report Studio -ohjelmiston Image Editor -ohjelma on tehokas työkalu lämpökuvien analysointiin ja muokkaamiseen.
Voit kokeilla seuraavia toimintoja ja asetuksia:
  • Mittaustyökalujen lisääminen
  • Lämpökuvan säätäminen
  • Värijakauman vaihtaminen
  • Väripaletin vaihtaminen
  • Kuvatilojen vaihtaminen
  • Värihälytykset ja isotermit
  • Mittausparametrien vaihtaminen.

11.2  Image Editor‎ -ohjelman käynnistäminen

Voit käynnistää Image Editor -ohjelman ohjatusta FLIR Report Studio -toiminnosta ja FLIR Word Add-in -ohjelmasta.

11.2.1  Image Editor‎ -ohjelman käynnistäminen ohjatusta FLIR Report Studio‎ -toiminnosta

Toimi seuraavasti:

11.2.2  Image Editor‎ -ohjelman käynnistäminen FLIR Word Add-in‎ -ohjelmasta

Voit käynnistää Image Editor -ohjelman muokattavasta lämpökuvaraportista.

Toimi seuraavasti:

11.3  Image Editor‎ -näytön osat

11.3.1  Kuva

Graphic

11.3.2  Selitys

11.4  Kuvanmuokkauksen perustoiminnot

11.4.1  Kuvan kiertäminen

Toimi seuraavasti:

11.4.2  Kuvan rajaaminen

Voit rajata kuvaa ja tallentaa rajatun kuvan alkuperäisen kuvan kopiona.

Toimi seuraavasti:

11.5  Mittaustyökalujen käyttäminen

11.5.1  Yleistä

Voit mitata lämpötilan käyttämällä yhtä tai useampaa mittaustyökalua, esim. pistettä, neliötä, ympyrää tai viivaa.
Kun lisäät kuvaan mittaustyökalun, mitattu lämpötila näkyy Image Editor -ohjelman oikeassa ruudussa. Myös työkalun asetukset tallennetaan kuvatiedostoon ja mitattu lämpötila voidaan näyttää lämpökuvaraportissa.

11.5.2  Mittaustyökalun lisääminen

Toimi seuraavasti:

11.5.3  Mittaustyökalun siirtäminen ja koon muuttaminen

Toimi seuraavasti:

11.5.4  Paikallisten merkkien luominen mittaustyökalulle

11.5.4.1  Yleistä

Image Editor noudattaa kamerassa määritettyjä mittaustyökalulle tarkoitettuja merkkejä. Jos kuitenkin haluat lisätä merkin analysoidessasi kuvaa, voit käyttää paikallisia merkkejä.

11.5.4.2  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.5.5  Alueiden laskeminen

11.5.5.1  Yleistä

Kuvaparametridatan sisältämää etäisyyttä voidaan käyttää aluelaskelmien pohjana. Tavanomaisena käyttökohteena voidaan mainita kostean alueen koon arvioiminen seinässä.
Jotta pinta-ala voitaisiin laskea, kuvaan pitää lisätä neliö- tai ympyrämittaustyökalu. Image Editor laskee neliö- tai ympyrätyökalun kehystämän pinta-alan. Laskelma on etäisyyden arvoon perustuva arvio pinta-alasta.
11.5.5.1.1  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.5.5.1.2  Pituuksien laskeminen
11.5.5.1.2.1  Yleistä
Kuvaparametridatan sisältämää etäisyyttä voidaan käyttää pituuslaskelmien pohjana.
Jotta pituus voitaisiin laskea, kuvaan pitää lisätä viivatyökalu. Image Editor laskee viivan pituusarvion, joka perustuu etäisyyden arvoon.
11.5.5.1.2.1.1  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.5.6  Erolaskelman asetusten määrittäminen

11.5.6.1  Yleistä

Erolaskelma tuottaa kahden lämpötilan eron, esimerkiksi kuvan kahden pisteen tai pisteen ja enimmäislämpötilan välillä.

11.5.6.2  Menettelyohje

11.5.6.2.1  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.5.7  Mittaustyökalun poistaminen

Toimi seuraavasti:

11.6  Lämpökuvan säätäminen

11.6.1  Yleistä

Lämpökuvaa voi säätää manuaalisesti tai automaattisesti.
Image Editor -ohjelmassa voit muuttaa manuaalisesti lämpötila-asteikon ylä- ja alatasoa. Tämä helpottaa kuvan analysointia. Voit esimerkiksi muuttaa lämpötila-asteikon arvoja tietyn kuvassa näkyvän kohteen lämpötilan mukaisiksi. Tällä tavoin on helpompi havaita poikkeavuudet ja pienemmät lämpötilaerot valitussa kuvan osassa.
Kun kuvaa säädetään automaattisesti, Image Editor säätää kuvaan parhaan kirkkauden ja kontrastin. Tämä tarkoittaa, että värit jaetaan kuvatuille lämpötiloille.
Joissakin tilanteissa kuvassa voi olla erittäin kuumia tai kylmiä alueita tutkittavan alueen ulkopuolella. Tällaisissa tapauksissa kannattaa jättää nämä alueet huomiotta, kun kuvaa säädetään automaattisesti, ja käyttää väri-informaatiota vain tutkittavalla alueella oleviin lämpötiloihin. Tämän voi tehdä määrittämällä automaattisesti säätyvän alueen.

11.6.2  Esimerkki 1

Alla näet kaksi lämpökuvaa rakennuksesta. Vasemmanpuoleisessa, automaattisesti säädetyssä kuvassa selkeän taivaan ja lämpimän rakennuksen välinen laaja lämpötila-alue tekee kuvan analysoinnista hankalaa. Voit analysoida rakennusta tarkemmin, jos muutat lämpötila-asteikon arvoja paremmin rakennuksen lämpötilaa vastaaviksi.
Graphic
Automaattinen
Graphic
Manuaalinen

11.6.3  Esimerkki 2

Alla näet kaksi lämpökuvaa voimalinjan eristimestä. Jotta eristimen lämpötilan vaihtelujen analysointi olisi helpompaa, oikeanpuoleisen kuvan lämpötila-asteikkoa on muutettu paremmin eristeen ympäristöä vastaavaksi.
Graphic
Automaattinen
Graphic
Manuaalinen

11.6.4  Lämpötilatasojen vaihtaminen

Toimi seuraavasti:

Graphic

11.6.5  Kuvan automaattinen säätö

Toimi seuraavasti:

Graphic

11.6.6  Automaattisesti säätyvän alueen määrittäminen

Automaattisesti säätyvä alue määrittää lämpötila-asteikon ylä- ja alatasot alueen enimmäis- ja vähimmäislämpötiloiksi. Voit käyttää väri-informaatiota vain olennaisiin lämpötiloihin, jolloin saat tarkemmat tiedot sinua kiinnostavalta alueelta.

Toimi seuraavasti:

11.7  Värijakauman vaihtaminen

11.7.1  Yleistä

Voit vaihtaa kuvan värijakaumaa. Värijakauman vaihtaminen voi helpottaa kuvan analysointia.

11.7.2  Määritykset

Voit valita jonkin seuraavista värijakaumista:
  • Lämpötilan mukaan lineaarinen: Tämä on kuvannäyttötapa, jolla kuvan väri-informaatio jaetaan lineaarisesti pikselien lämpötila-arvoille.
  • Histogrammikorjaus: Tämä on kuvannäyttötapa, joka jakaa lämpökuvassa olevat värit kuvatuille lämpötiloille. Tietojen tasaaminen näin voi olla erityisen hyvä ratkaisu silloin, kun kuva sisältää suuria lämpötilapiikkejä.
  • Signaalin mukaan lineaarinen: Tämä on kuvannäyttötapa, jolla kuvan väri-informaatio jaetaan lineaarisesti pikselien signaaliarvoille.
  • Yksityiskohtien digitaalinen parannus: Tämä on kuvannäyttötapa, jossa kuvan suuren taajuuden sisältöä, kuten reunoja ja kulmia, parannetaan yksityiskohtien näkyvyyden lisäämiseksi.

11.7.3  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.8  Väripaletin vaihtaminen

11.8.1  Yleistä

Voit vaihtaa palettia, jonka avulla näytetään kuvan eri lämpötilat. Paletin muuttaminen voi helpottaa kuvan analysoimista.

Väripaletti

Kuvaesimerkki

Arktinen
Graphic
Viileä
Graphic
Harmaa
Graphic
Rauta
Graphic
Laava
Graphic
Sateenkaari
Graphic
Sateenkaari – suuri kontrasti
Graphic
Lämmin
Graphic

11.8.2  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.9  Kuvatilojen vaihtaminen

11.9.1  Yleistä

Joissakin kuvissa voi vaihtaa kuvatilaa.

11.9.2  Kuvatilat

Kuvatila

Kuvaesimerkki

MSX (Multi Spectral Dynamic Imaging): Tässä tilassa näkyy lämpökuva, jossa kohteiden reunoja on korostettu. Lämpökuvan/valokuvan tasapainoa voi säätää.
Graphic
Lämpökuva: Tässä tilassa näkyy pelkkä lämpökuva.
Graphic
Yhdistelmäkuva: Tässä tilassa näkyy digitaalinen valokuva, jonka jotkut osat näytetään lämpökuvana. Tähän vaikuttavat lämpötilarajat.
Graphic
Lämpökuvien yhdistäminen: Kamera näyttää yhdistelmäkuvan, jossa on pikseleitä sekä lämpökuvasta että digikuvasta. Lämpökuvan/valokuvan tasapainoa voi säätää.
Graphic
Kuva kuvassa: Tässä tilassa näkyy lämpökuvakehys digitaalisen valokuvan päällä.
Graphic
Digitaalikamera: Tässä tilassa näkyy vain digitaalinen valokuva.
Graphic

11.9.3  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.10  Värihälytykset ja isotermit

11.10.1  Yleistä

Lämpökuvassa olevat poikkeamat voidaan helposti havaita värihälytysten (isotermien), avulla. Isotermi-komento näyttää muista erottuvalla värillä kaikki kuvapisteet, joiden lämpötila on määritetyn lämpötilatason ylä- tai alapuolella tai määritettyjen lämpötilatasojen välillä. Käytettävissä on myös hälytystyyppejä, jotka liittyvät rakennusalaan: kosteus- ja eristehälytykset.
Voit valita seuraavia värihälytyksiä:
  • Ylityshälytys. Tämä näyttää muista erottuvalla värillä kaikki kuvapisteet, joiden lämpötila on määritetyn lämpötilatason yläpuolella.
  • Alitushälytys. Tämä näyttää muista erottuvalla värillä kaikki kuvapisteet, joiden lämpötila on määritetyn lämpötilatason alapuolella.
  • Välihälytys: Tämä näyttää muista erottuvalla värillä kaikki kuvapisteet, joiden lämpötila on kahden määritetyn lämpötilatason välillä.
  • Kosteushälytys: Laukaisee hälytyksen, kun havaitaan pinta, jonka suhteellinen kosteus ylittää esiasetetun arvon.
  • Eristyshälytys: Laukaisee hälytyksen, kun seinässä on puutteellinen lämmöneristys.
  • Mukautettu hälytys: Tämän hälytystyypin avulla voit muokata vakiohälytyksen asetuksia manuaalisesti.
Aktivoidun värihälytyksen parametrien määritys näkyy oikean ruudun HÄLYTYS-kohdassa.
Graphic

11.10.2  Kuvaesimerkkejä

Tässä taulukossa on kuvattu erilaiset värihälytykset (isotermit).

Värihälytys

Kuva

Ylityshälytys
Graphic
Alitushälytys
Graphic
Välihälytys
Graphic
Kosteushälytys
Graphic
Eristehälytys
Graphic

11.10.3  Ylitys- ja alitushälytysten asettaminen

Toimi seuraavasti:

11.10.4  Välihälytyksen asettaminen

Toimi seuraavasti:

11.10.5  Kosteushälytyksen määrittäminen

11.10.5.1  Yleistä

Kosteushälytyksen (isotermin) avulla voidaan tunnistaa alueet, joissa on homeriski tai joissa kosteus voi tiivistyä vedeksi (kastepiste).

11.10.5.2  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.10.6  Eristehälytyksen määrittäminen

11.10.6.1  Yleistä

Eristyshälytyksen (isotermin) avulla voidaan tunnistaa alueet, joilla rakennuksen eristys voi olla puutteellinen. Hälytys käynnistyy eristystason laskiessa sen arvon alapuolelle, joka seinän läpäisevälle lämpövuodolle on esiasetettu (lämpöindeksi).
Eri maiden rakennuslakien määräyksissä suositellaan erilaisia lämpöindeksiarvoja, mutta uusien rakennusten tyypilliset arvot ovat 60–80 %. Tarkasta paikalliset suositukset oman maasi rakennuslaista.

11.10.6.2  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.10.7  Mukautetun hälytyksen asettaminen

11.10.7.1  Yleistä

Seuraavia hälytystyyppejä voi mukauttaa:
  • Ylityshälytys
  • Alitushälytys
  • Välihälytys
  • Kosteushälytys
  • Eristyshälytys
Mukautetulle hälytykselle voi määrittää manuaalisesti erilaisia parametrejä verrattuna vakiohälytysten käyttämiseen:
  • Tausta.
  • Värit (puoliläpäisevät tai peittävät värit).
  • Käänteinen väli (vain isotermille Väli).

11.10.7.2  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.11  Mittaustyökalun paikallisten parametrien muuttaminen

11.11.1  Yleistä

Tarkkojen mittaustulosten saaminen edellyttää mittausparametrien asettamista. Kuvan kanssa tallennetut mittausparametrit näkyvät oikean ruudun PARAMETRIT-kohdassa.
Joissakin tilanteissa haluat ehkä muuttaa vain yhden mittaustyökalun mittausparametria (kohdeparametria). Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että mittaustyökalu on kuvan muihin pintoihin verrattuna merkittävästi heijastavamman pinnan kohdalla tai sellaisen kohteen päällä, joka on kuvan muita kohteita kauempana.
Lisätietoja elementtien parametreista on osiossa 18 Lämpökuvauksen mittausmenetelmät.
Seuraavia ilmaisimia käytetään, kun työkalulla on käytössä paikallisia parametreja:
  • Kuvassa näkyy tähti (*) mittaustyökalun vieressä.
    Graphic
  • Image Editor -ohjelman tulostaulukossa näkyy kuvake mittausarvon vieressä.
    Graphic
  • Lämpökuvaraporttien tuloskentissä ja -taulukoissa näkyy tähti (*), ja paikallisten parametrien arvot näytetään sulkeissa.
    Graphic

11.11.2  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

11.12  Kommenttien käsittely

11.12.1  Yleistä

Voit tallentaa lämpökuvaan lisätietoja sisältäviä kommentteja. Kommenttien avulla voidaan tehostaa raportointia ja jälkikäsittelyä, koska niihin voi sisällyttää tärkeitä tietoja kuvasta. Näitä ovat esimerkiksi kuvausolosuhteet ja kuvauspaikkatiedot.
Joissakin kameroissa on mahdollista lisätä suoraan kamerassa kommentteja eli huomautuksia (kuvien kuvauksia), teksti-, ääni- ja luonnoskommentteja. Nämä kommentit (jos ne ovat käytettävissä) näytetään Image Editor -ohjelman oikeassa ruudussa. Voit myös lisätä huomautuksia (kuvien kuvauksia) ja tekstikommentteja Image Editor -ohjelmalla.

11.12.2  Tietoja kuvien kuvauksista

11.12.2.1  Mikä on kuvan kuvaus?

Kuvan kuvaus on lyhyt vapaamuotoinen teksti, joka tallennetaan lämpökuvatiedostoon. Se käyttää vakiotunnistetta *.jpg-tiedostomuodossa, joten se on käytettävissä myös muissa ohjelmistoissa.
Image Editor -ohjelmassa ja FLIR-kameroissa kuvien kuvauksia kutsutaan Huomautuksiksi.
11.12.2.1.1  Menettelyohje

11.12.3  Tietoja tekstikommenteista

11.12.3.1  Mikä on tekstikommentti?

Tekstikommentti on kuvaan liitettyä tekstimuotoista tietoa, joka koostuu tietopareista, joissa on otsikko ja arvo. Tekstikommentit tehostavat raportointia ja jälkikäsittelyä tarjoamalla oleellisia tietoja kuvasta, kuten olosuhteista, valokuvista ja tallennuspaikasta.
Tekstikommentti on FLIR Systems -yhtiön luoma kommenttimuoto, eikä sen sisältämiä tietoja voida lukea muiden valmistajien ohjelmistoilla. Toiminto perustuu pääasiassa vuorovaikutukseen käyttäjän kanssa. Kamerassa käyttäjä valitsee kutakin otsikkoa varten yhden arvon useista mahdollisista. Käyttäjä voi myös syöttää numeerisia arvoja tai määrittää tekstikommentin poimimaan mittausarvot näytöstä.

11.12.3.2  Tekstikommentin luominen kuvalle

Toimi seuraavasti:

12  Microsoft Word‎ -ympäristössä työskenteleminen

12.1  FLIR Word Add-in‎ -näytön osat

12.1.1  FLIR-välilehti

Kun FLIR Report Studio on asennettu, FLIR-välilehti tulee näkyviin Microsoft Word -asiakirjojen valintanauhaan oletusvälilehtien oikealle puolelle.
Graphic

12.1.2  Asetukset-valikko

Asetukset-valikko sisältää seuraavat komennot:
  • Päivitä sivunumerot. Napsauttamalla tätä voit päivittää kuviin liittyvien kenttien sivunumerot.
  • Määritä yksiköt. Napsauttamalla tätä voit määrittää halutut lämpötilan ja etäisyyden yksiköt. Lisätietoja on kohdassa 12.9 Asetusten muuttaminen.
  • Malliluokat. (Käytettävissä raporttimallia luotaessa.) Napsauttamalla tätä voit valita raporttimallille luokan. Lisätietoja on kohdassa 13.2.5 Malliluokan valitseminen.
  • Ohje. Napsauttamalla tätä saat näkyviin Ohje-valikon, katso kohta 12.1.2.1 Ohje-valikko.

12.1.2.1  Ohje-valikko

Ohje-valikko sisältää seuraavat komennot:
  • Oppaat. Valitse Online-tila, jotta näet uusimmat ohjetiedostot Internetistä, tai Offline-tila, jotta näet tietokoneeseesi asennetut ohjetiedostot.
  • FLIR Store. Napsauttamalla tätä siirryt FLIR Store -sivustolle.
  • FLIR Support Center. Napsauttamalla tätä siirryt FLIR Support Center -sivustolle.
  • Käyttöoikeustiedot. Napsauttamalla tätä voit avata Käyttöoikeusnäkymän.
  • Etsi päivityksiä. Napsauttamalla tätä voit etsiä päivityksiä. Lisätietoja on kohdassa 15 Ohjelmistopäivitys.
  • Tietoja. Napsauttamalla tätä näet FLIR Word Add-in -ohjelmiston uusimman version.

12.2  Raportissa olevien elementtien hallinnointi

12.2.1  General

Raporttimalli sisältää paikkamerkit elementeille, kuten esimerkiksi kuville, digitaalikuville, taulukoille ja raporttien ominaisuuksille.
Kun luot raporttimalliin pohjautuvan raportin, nämä paikkamerkit täytetään automaattisesti raporttiin valitsemiesi kuvien perusteella. Voit myös lisätä elementtejä ja muokata niiden ominaisuuksia, kun olet avannut raportin Microsoft Word -ohjelmistossa alla kuvatulla tavalla.
Kun luot omia raporttimallejasi, tutustu osioon 13 Raporttimallien luominen. Voit lisätä elementtejä ja määrittää niiden ominaisuuksia seuraavien ohjeiden mukaisesti.

12.2.2  Lämpökuvaelementin lisääminen

Lämpökuvaelementti on paikkamerkki, joka lataa lämpökuvan automaattisesti, kun raportti luodaan.

Toimi seuraavasti:

12.2.3  Digitaalisen kuvan elementin lisääminen

Digitaalisen kuvan elementti on lämpökuvaan liittyvän valokuvan paikkamerkki.

Toimi seuraavasti:

12.2.4  Kenttäelementin lisääminen

12.2.4.1  Yleistä

Kenttäelementti on paikkamerkki, joka näyttää automaattisesti lämpökuvaan liittyviä tietoja, kun raportti luodaan.
Kenttäelementti koostuu otsikosta ja arvosta, esimerkiksi Bx1-keskiarvo 42,3 . Voit valita, että raportissa näytetään vain arvo, esimerkiksi 42,3 .

12.2.4.2  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

12.2.5  Taulukkoelementin lisääminen

12.2.5.1  Yleistä

Taulukkoelementti on paikkamerkki, joka näyttää automaattisesti tiettyjä lämpökuvaan liittyviä tietoja sisältävän taulukon, kun raportti luodaan.
Seuraavat taulukkoelementit ovat käytettävissä:
  • Mittaukset
  • Parametrit
  • METERLiNK
  • Maantieteellinen sijainti
  • Kameran tiedot
  • Tiedoston tiedot
  • Tekstikommentit
  • Huomautuksia
  • Kaavat
Valmiiden taulukkoelementtien lisäksi voit luoda omia taulukkoelementtejä. Lisätietoja on kohdassa 12.2.5.3 Mukautetun taulukkoelementin luominen.
Voit lisätä myös yhteenvetotaulukon, joka sisältää tietoja kaikista raportissa olevista lämpökuvista. Lisätietoja on kohdassa 12.2.5.4 Yhteenvetotaulukon lisääminen.

12.2.5.2  Taulukkoelementin lisääminen

Toimi seuraavasti:

12.2.5.3  Mukautetun taulukkoelementin luominen

Jos valmiit taulukkoelementit eivät vastaa tarpeitasi, voit luoda omia taulukkoelementtejä.

Toimi seuraavasti:

12.2.5.4  Yhteenvetotaulukon lisääminen

Yhteenvetotaulukkoelementti on paikkamerkki, joka näyttää automaattisesti taulukon, jossa on tietyt tiedot kaikista raportin lämpökuvista.

Toimi seuraavasti:

12.2.6  Raportin ominaisuuksien elementin lisääminen

Raportin ominaisuuksien elementti on paikkamerkki, joka näyttää automaattisesti asiakkaan tiedot ja tietoja tarkastuksesta, kun raportti luodaan.

Toimi seuraavasti:

12.2.7  Elementtien koon muuttaminen

12.2.7.1  Kuvaelementin koon muuttaminen

Toimi seuraavasti:

12.2.7.2  Taulukkoelementin koon muuttaminen

Toimi seuraavasti:

12.2.8  Kuvan korvaaminen

Voit korvata raportissa olevan kuvan niin, että yhteydet muihin elementteihin säilyvät.

Toimi seuraavasti:

12.2.9  Elementtien poistaminen

12.2.9.1  Kuvaelementin poistaminen

Toimi seuraavasti:

12.2.9.2  Kenttäelementin poistaminen

Toimi seuraavasti:

12.2.9.3  Taulukkoelementin poistaminen

Toimi seuraavasti:

12.3  Kuvan muokkaaminen

Voit muokata lämpökuvia suoraan käyttämällä FLIR Report Studio -ohjelmiston Image Editor -ohjelmaa.

Toimi seuraavasti:

12.4  Kaavojen käyttäminen

12.4.1  Yleistä

FLIR Word Add-in -ohjelmassa voi tehdä monimutkaisia laskutoimenpiteitä lämpökuvassa olevilla kohteilla. Kaavassa voidaan käyttää kaikkia yleisiä matemaattisia operaattoreita ja funktioita (+, –, ×, ÷ jne.). Myös piin kaltaisia numeerisia vakioita voidaan käyttää.
Kaavoihin voi sisällyttää myös viittauksia mittaustuloksiin, toisiin kaavoihin ja muuhun numeeriseen aineistoon.
Luomasi kaavat ovat käytettävissä FLIR Word Add-in -ohjelmassa ja ne voidaan lisätä tulevien raporttien kenttä- ja taulukkoelementteihin.
Voit viedä kaavan tekstitiedostoon. Tämän tekstitiedoston voi esimerkiksi lähettää toiseen tietokoneeseen ja se on tuonnin jälkeen käytettävissä kyseisen tietokoneen FLIR Word Add-in -ohjelmassa. Lisätietoja on kohdassa 12.4.4 Kaavojen vienti ja tuonti.
  • Kaava voi koskea vain yhtä lämpökuvaa; kaavalla ei voi laskea kahden lämpökuvan välisiä eroja.
  • Mitä tahansa lämpökuvassa olevia METERLiNK-tietoja voi käyttää yhtenä arvona kaavassa samalla tavalla kuin lämpökuvan mittausarvoja käytetään. METERLiNK-tietoja voidaan sisällyttää lämpökuvaan käyttämällä lämpökameran yhteydessä ulkoista FLIR/Extech-mittaria (kuten virta- tai kosteusmittaria).

12.4.2  Yksinkertaisen laskukaavan luominen

Kahden pisteen välisen lämpötilaeron laskevan laskukaavan luominen

12.4.3  Ehtolauseellisen kaavan luominen

Joskus voi olla hyödyllistä vaikkapa näyttää laskutoimituksen tulos vihreänä, jos tulos alittaa kriittisen arvon, tai punaisena, jos tulos ylittää kriittisen arvon. Tämä onnistuu käyttämällä IF-lauseen sisältävää ehtolauseellista kaavaa.
Alla kuvataan, miten voit laatia ehdollisen kaavan, joka näyttää lämpötilaeron kaavan tuloksen punaisena, jos tulos on yli 2,0 astetta, ja vihreänä, jos tulos on alle 2,0 astetta.

Ehtolauseellisen kaavan luominen käyttämällä IF-lausetta

12.4.4  Kaavojen vienti ja tuonti

Voit viedä yhden tai useamman kaavan tekstitiedostoon. Tämän tekstitiedoston voi esimerkiksi lähettää toiseen tietokoneeseen ja tuoda kyseisen tietokoneen FLIR Word Add-in -ohjelmaan.

12.5  Asiakirjan ominaisuudet

12.5.1  Yleistä

Kun luot lämpökuvaraportin, FLIR -ohjelmisto siirtää raporttimallista Microsoft Word -asiakirjan ominaisuudet lopullisen raportin vastaaviin Microsoft Word -kenttiin.
Raporttia luodessasi voit säästää aikaa automatisoimalla tehtäviä asiakirjan ominaisuuksien avulla. Voit esimerkiksi halutessasi lisätä automaattisesti sellaiset tiedot kuin kuvauskohteen nimen, osoitteen ja sähköpostiosoitteen, käyttämäsi kameran mallin ja oman sähköpostiosoitteesi.

12.5.2  Asiakirjan ominaisuustyypit

Asiakirjan ominaisuuksia on kahdenlaisia:
  • asiakirjan yhteenveto-ominaisuudet
  • asiakirjan mukautetut ominaisuudet.
Edellisissä voit muuttaa vain arvoja, mutta jälkimmäisissä voit muuttaa arvojen lisäksi myös selitteitä.

12.5.3  Microsoft Word‎ -asiakirjan ominaisuuksien luominen ja muokkaaminen

Asiakirjan ominaisuuksien luominen ja muokkaaminen

12.6  Raportin luominen

Voit luoda lämpökuvaraportin helposti ja nopeasti käyttämällä ohjattua FLIR Report Studio -toimintoa.

Toimi seuraavasti:

12.7  Raportin vienti

Ennen kuin lähetät lämpökuvaraportin asiakkaallesi, voit viedä sen johonkin seuraavista muodoista:
  • Suppea DocX: Tämä vie raportin suppeaksi raportiksi, jossa on pääte ”_suppea”. Suppeaa raporttia voi muokata käyttämällä tavallisia Microsoft Word -toimintoja, mutta kuva-, kenttä- ja taulukkoelementtien hallinta ei ole enää mahdollista.
  • PDF: Tämä vie raportin PDF-raportiksi, jota ei voi muokata.

Toimi seuraavasti:

12.8  Raporttimallin luominen

Voit luoda omia raporttimalleja FLIR Report Studio -ohjelmiston Template Editor -ohjelmalla.

Toimi seuraavasti:

12.9  Asetusten muuttaminen

Voit muuttaa lämpötilan ja etäisyyden yksiköiden asetuksia.

Toimi seuraavasti:

12.10  Ohje-valikko

Ohje-valikossa on linkit tuki- ja koulutusresursseihin, käyttöoikeustietoihin, päivitystarkistuksiin jne.
Ohje-valikko on FLIR-välilehden Asetukset-kohdassa.

13  Raporttimallien luominen

13.1  Yleistä

FLIR Report Studio -ohjelmistossa on valmiina erilaisia raporttimalleja (Microsoft Word *.dotx-tiedostot). Jos mallit eivät vastaa tarpeitasi, voit luoda omia lämpökuvaraporttimalleja.

13.1.1  Kannattaako luoda muutama raporttimalli vai useita?

Usein tietylle asiakkaalle toimitetaan aina samalla mallilla toteutettuja raportteja. Tällöin malliin kannattaa sisällyttää asiakkaasi yrityskohtaiset tiedot sen sijaan, että syöttäisit tiedot käsin lämpökuvaraportin luotuasi.
Jos taas useat eri asiakkaasi tarvitsevat lämpökuvaraportteja, jotka olisi helppo luoda yhdellä tai vain parilla mallilla, yrityskohtaisia tietoja ei kannata sisällyttää malliin, sillä tiedot voi lisätä helposti raportin luonnin yhteydessä.

13.1.2  Tyypillinen rakenne

Lämpökuvaraporttimalli sisältää yleensä seuraavat osat:
  • JOHDANTO: Kansilehti, johon voidaan lisätä yrityksesi logo ja yrityskuvaan liittyviä elementtejä, raportin otsikko, asiakkaan nimi ja osoite, yhteenvetotaulukko ja muuta kuvitusta tai tietoja, jotka haluat sisällyttää.
  • DATA: Sivuja, joilla on lämpökuvaelementtien, valokuvaelementtien, kenttäelementtien, taulukkoelementtien jne. yhdistelmiä. Raportissa voi olla useita DATA-osia, joissa on erilaista sisältöä, esimerkiksi ”Vain IR”, ”Vain valokuvat”, ”Kaksi IR-kuvaa” ja ”Kaksi IR-kuvaa + valokuvat”.
  • LOPPUOSA: Tekemäsi johtopäätökset, suositukset, analyysit ja yhteenvedon kuvaus.

13.1.3  Huomautus Microsoft Word‎ -työskentelystä

FLIR Word Add-in on Microsoft Word -ohjelmistoon lisättävä apuohjelma, joten luodessasi raporttimalleja voit hyödyntää toimintoja, joita muutenkin käyttäisit Microsoft Word -asiakirjamallia luodessasi.
FLIR Word Add-in lisää ohjelmaan useita lämpökuvaukseen ja lämpökuvaraportointiin liittyviä komentoja. Niitä voi käyttää FLIR-välilehdessä. Kun luot lämpökuvaraporttimalleja, voit käyttää näitä toimintoja Microsoft Word -ohjelman tavallisten toimintojen lisäksi.

13.2  Mukautetun lämpökuvaraporttimallin luominen

Raporttimallin voi luoda eri tavoin:
  • muokkaamalla vakioraporttimallia
  • muokkaamalla aiemmin luotua raporttimallia

13.2.1  Vakioraporttimallin muokkaaminen

Toimi seuraavasti:

13.2.2  Aiemmin luodun mallin muokkaaminen FLIR Word Add-in‎ -ohjelmassa

Toimi seuraavasti:

13.2.3  Aiemmin luodun mallin muokkaaminen ohjatussa FLIR Report Studio‎ -toiminnossa

Toimi seuraavasti:

13.2.4  Useiden DATA-osien lisääminen

Voit lisätä yhden tai useamman uuden DATA-osan, joissa voi olla erilaista sisältöä, esimerkiksi ”Vain IR”, ”Vain valokuvat”, ”Kaksi IR-kuvaa” ja ”Kaksi IR-kuvaa + valokuvat”.
Kun käytät ohjatussa FLIR Report Studio -toiminnossa mallia, jossa on useita DATA-osia, näyttöön tulee avattava luettelo, josta voit valita, mihin osaan lisäät kuvia, katso kohta 9.3.2 Kuvaikkuna.

Toimi seuraavasti:

13.2.5  Malliluokan valitseminen

Voit valita raporttiluokalle yhden tai useamman luokan.
Kun raporttimalli on tallennettu ja tuotu ohjattuun FLIR Report Studio -toimintoon, se näkyy valitussa luokassa ohjatun toiminnon vasemmassa ruudussa, katso kohta 9.3.1 Malli-ikkuna.

Toimi seuraavasti:

14  Tuetut tiedostomuodot

14.1  Radiometriset tiedostomuodot

FLIR Report Studio tukee seuraavia radiometrisiä tiedostomuotoja:
  • FLIR Systems radiometrinen *.jpg.

14.2  Ei-radiometriset tiedostomuodot

FLIR Report Studio tukee seuraavia ei-radiometrisiä tiedostomuotoja:
  • *.jpg.
  • *.mp4 (videotiedostot)
  • *.avi (videotiedostot)
  • *.pdf (raportit).
  • *.docx (raportteina).
  • *.dotx (malleina).

15  Ohjelmistopäivitys

15.1  Yleistä

Voit päivittää FLIR Report Studio -ohjelmiston uusimmilla päivityspaketeilla. Tämän voi tehdä ohjatussa FLIR Report Studio -toiminnossa ja FLIR Word Add-in -ohjelmassa.

15.2  Menettelyohje

Toimi seuraavasti:

16  Tietoja: FLIR Systems

Vuonna 1978 perustettu FLIR Systems on laadukkaiden lämpökuvausjärjestelmien edelläkävijä. Se suunnittelee, valmistaa ja markkinoi alansa markkinajohtajana lämpökuvausjärjestelmiä, jotka on tarkoitettu kaupalliseen käyttöön sekä teollisuus- ja viranomaiskäyttöön. Nykyään FLIR Systems pitää sisällään viisi tärkeää lämpökuvaustekniikkayritystä, joiden historia alkaa jo vuodesta 1958. Nämä yritykset ovat ruotsalainen AGEMA Infrared Systems (aiemmin AGA Infrared Systems), kolme yhdysvaltalaisyritystä Indigo Systems, FSI ja Inframetrics sekä ranskalainen yritys Cedip.
Vuodesta 2007 alkaen FLIR Systems on ostanut useita johtavia anturiteknolgogia-alan yrityksiä:
  • Extech Instruments (2007)
  • Ifara Tecnologías (2008)
  • Salvador Imaging (2009)
  • OmniTech Partners (2009)
  • Directed Perception (2009)
  • Raymarine (2010)
  • ICx Technologies (2010)
  • TackTick Marine Digital Instruments (2011)
  • Aerius Photonics (2011)
  • Lorex Technology (2012)
  • Traficon (2012)
  • MARSS (2013)
  • DigitalOptics, mikro-optiikkayritys (2013)
  • DVTEL (2015)
  • Point Grey Research (2016)
  • Prox Dynamics (2016)
Graphic

Kuva 16.1  Patenttiasiakirjoja 1960-luvun alusta

FLIR Systems -yhtiöllä on kolme tehdasta Yhdysvalloissa (Portland, Boston, Santa Barbara) ja yksi Ruotsissa (Tukholma). Vuodesta 2007 alkaen myös Virossa Tallinnassa on ollut tehdas. Belgiassa, Brasiliassa, Hongkongissa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Japanissa, Kiinassa, Koreassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevat suoramyyntikonttorit ja maailmanlaajuinen edustaja- ja jälleenmyyntiverkosto tukevat kansainvälistä asiakaskuntaamme.
FLIR Systems on lämpökamerateollisuuden edelläkävijä. Me ennakoimme markkinoiden tarpeita parantamalla olemassa olevia kameroitamme ja kehittämällä uusia jatkuvasti. Yhtiö on luonut tuotemuotoilun ja -kehityksen virstanpylväitä. Se on esimerkiksi esitellyt ensimmäisen akkukäyttöisen kannettavan kameran teollisuuden tutkimustarpeisiin ja ensimmäisen jäähdyttämättömän lämpökameran.
Graphic

Kuva 16.2  1969: Thermovision-malli 661. Kamera painoi noin 25 kg, oskilloskooppi 20 kg ja jalusta 15 kg. Käyttäjä tarvitsi myös 220 voltin vaihtovirtageneraattorin ja 10 litran säiliön nestemäistä typpeä. Oskilloskoopin vasemmalla puolella näkyy Polaroid-lisäosa (6 kg).

Graphic

Kuva 16.3  2015: FLIR One, lisävaruste iPhone- ja Android-puhelimiin. Paino: 90 g.

FLIR Systems valmistaa kamerajärjestelmiensä kaikki tärkeimmät mekaaniset ja elektroniset osat itse. Omat insinöörimme toteuttavat ja valvovat tuotannon kaikkia vaiheita ilmaisinten suunnittelusta ja linssien ja järjestelmäelektroniikan valmistuksesta lopulliseen testaukseen ja kalibrointiin. Näiden lämpökamera-asiantuntijoiden kattava kokemus varmistaa, että kaikki tärkeimmät lämpökameraan asennettavat osat ovat tarkkoja ja luotettavia.

16.1  Enemmän kuin pelkkä lämpökamera

FLIR Systems tietää, että tehtävämme on saavuttaa enemmän kuin vain valmistaa parhaat lämpökamerajärjestelmät. Pyrimme antamaan kaikille lämpökamerajärjestelmiemme käyttäjille mahdollisimman tehokkaan kamera/ohjelmisto-yhdistelmän, jotta he voivat työskennellä mahdollisimman tuottavasti. Kehitämme ennakoivaan huoltoon, tuotekehitykseen ja prosessinvalvontaan tarkoitettuja räätälöityjä ohjelmistoja itse. Useimmat ohjelmistot ovat saatavissa erikielisinä versioina.
Tuemme kaikkia lämpökameroitamme erilaisilla lisävarusteilla, joilla laitteet voi sovittaa kaikkein vaativimpiinkin infrapunakuvaussovelluksiin.

16.2  Lämpökuvauskoulutus

Kameramme on suunniteltu käyttäjäystävällisiksi, mutta lämpökuvauksessa tarvitaan paljon muutakin kuin kamerankäsittelytaitoa. Siksi FLIR Systems on perustanut Infrared Training Centerin (ITC), erillisen liiketoimintayksikön, joka tarjoaa sertifioituja harjoituskursseja. ITC-kurssille osallistuva henkilö saa opetusta käytännönläheisissä tilanteissa.
ITC:n henkilökunta antaa kursseihin osallistuville myös tukea, jota tarvitaan lämpökuvauksen teorian soveltamisessa käytäntöön.

16.3  Asiakkaiden tukeminen

FLIR Systems pyrkii pitämään kaikkien asiakkaidensa kamerat aina käyttökunnossa maailmanlaajuisen huoltoverkostonsa avulla. Jos kamerassasi ilmenee ongelma, paikalliset huoltokeskukset ovat valmiit auttamaan sinua mahdollisimman nopeasti. Sinun ei tarvitse lähettää kameraa kauas eikä puhua huoltohenkilöstön kanssa vierasta kieltä.

17  Termit, säännöt ja määritelmät

Termi

Määritelmä

Absorptio ja emissio1
Kappaleen kapasiteetti tai kyky absorboida sisääntulevaa säteilyenergiaa on aina sama kuin kappaleen oman energian säteilykyky
Emissiivisyys
Todellisten kappaleiden säteilyteho suhteessa mustan kappaleen säteilytehoon samassa lämpötilassa ja samalla aallonpituudella2
Energian säilyminen3
Suljetun järjestelmän kokonaisenergiasisällön määrä on vakio
Erotuskyky (vaakasuuntainen)
Infrapunakameran kyky erottaa pieniä kohteita tai yksityiskohteita
Heijastuva näennäislämpötila
Ympäristön näennäislämpötila, jonka kohde heijastaa infrapunakameraan4
Infrapunalämpökuvaus
Lämpötietojen kerääminen ja analysointi kosketuksettomilla lämpökuvauslaitteilla
Isotermi
Korvaa tietyt asteikon värit muista erottuvalla värillä. Osoittaa yhtä suuren näennäislämpötilan välin5
Johtuminen
Lämpöenergian suora siirtyminen molekyylista toiseen. Johtuu molekyylien törmäyksistä.
Konvektio
Konvektio on lämmönsiirtotila, jossa fluidi saatetaan liikkeeseen painovoiman tai muun voiman avulla ja siten lämpö siirretään paikasta toiseen.
Kvalitatiivinen lämpökuvaus
Lämpökuvaus, joka perustuu lämpökuvioiden analysointiin poikkeamien olemassaolon ja sijainnin selvittämiseen6
Kvantitatiivinen lämpökuvaus
Lämpökuvaus, joka hyödyntää lämpötilan mittausta poikkeaman vakavuuden selvittämiseen korjausprioriteettien selvittämistä varten7
Lähtevä säteily
Kappaleen pinnalta lähtevä säteily alkuperäisestä lähteestä huolimatta
Lämmön siirtyminen säteilemällä
Lämmön siirtyminen lämpösäteilyn emission ja absorption avulla
Lämmön siirtymisen suunta8
Lämpö virtaa automaattisesti kuumasta kylmään ja vastaavasti siirtää lämpöenergiaa paikasta toiseen9
Lämmön siirtymisnopeus10
Lämmön siirtymisnopeus vakaassa tilassa on suoraan verrannollinen kappaleen lämmönjohtokykyyn, lämmön läpivirtauskappaleen poikkileikkauspinta-alaan sekä kappaleen päiden väliseen lämpötilaeroon. Se on kääntäen verrannollinen kappaleen pituuteen tai paksuuteen.11
Lämpö
Lämpöenergia, joka siirtyy kahden kappaleen (systeemin) välillä kappaleiden lämpötilaeron vuoksi
Lämpöenergia
Kappaleen molekyylien kokonaisliike-energia12
Lämpögradientti
Lämpötilan asteittainen muutos etäisyyden mukaan13
Lämpötila
Aineen molekyylien ja atomien liike-energian keskiarvo
Lämpötilojen korostus
Kuvan värien lisääminen analyysin kohteeseen kontrastin maksimoimisen vuoksi
Näennäislämpötila
Kompensoimaton infrapunamittalaitteen lukema, joka sisältää kaiken laitteelle tulleen säteilyn lähteestä huolimatta14
Sisääntuleva säteily
Säteily, joka tulee kohteeseen sen ympäristöstä
Vianmääritys
Oireiden ja ongelmien tutkiminen vikojen ja toimintahäiriöiden selvittämistä varten15
Väripaletti
Määrittää eri värit osoittamaan näennäislämpötilan tiettyjä tasoja. Paleteilla voidaan tuottaa suuri tai pieni kontrasti paleteissa käytettävien värien mukaan

18  Lämpökuvauksen mittausmenetelmät

18.1  Johdanto

Lämpökamera mittaa ja kuvaa kohteen lähettämää infrapunasäteilyä. Kamera pystyy laskemaan ja näyttämään kohteen lämpötilan, koska sen vastaanottaman säteilyn määrä riippuu kohteen pintalämpötilasta.
Kameran mittaamaan säteilyn määrään ei kuitenkaan vaikuta yksin kohteen lämpötila, vaan myös sen säteilykyky eli emissiivisyys. Osa kohteen heijastamasta säteilystä on niin ikään peräisin ympäristöstä. Itse kohteesta peräisin olevan ja siitä heijastuneen säteilyn määrään vaikuttaa myös ilman absorptio.
Lämpötilan tarkka mittaaminen edellyttääkin useista eri lähteistä peräisin olevan säteilyn vaikutusten kompensointia. Kamera tekee tämän automaattisesti online. Seuraavat parametri on kuitenkin annettava:
  • kohteen emissiivisyys
  • heijastuva näennäislämpötila
  • kohteen ja kameran välinen etäisyys
  • suhteellinen kosteus.
  • ilman lämpötila.

18.2  Emissiivisyys

Tärkein korjausparametri on emissiivisyys, eli se, miten paljon säteilyä kohde lähettää verrattuna samanlämpöisen täydellisen mustan kappaleen lähettämään säteilyyn.
Tavallisesti kohteiden materiaalin ja käytettyjen pinnoitteiden emissiivisyys vaihtelee välillä 0,1–0,95. Erittäin kiiltävien (peili)pintojen säteilykyky on alle 0,1, kun taas hapettuneiden tai maalattujen pintojen emissiivisyys on korkeampi. Öljymaalien emissiivisyys infrapuna-alueella on yli 0,9 eikä vaihtele näkyvän spektrin mukaan. Ihmisihon emissiivisyys on välillä 0,97–0,98.
Toista ääripäätä edustavat hapettumattomat metallipinnat, jotka ovat miltei läpinäkymättömiä heijastaen valoa tehokkaasti sen aallonpituudesta riippumatta. Tämä tarkoittaa, että metallien emissiivisyys on alhainen ja lisääntyy vain lämpötilan noustessa. Epämetallien emissiivisyys on tavallisesti korkea ja laskee lämpötilan noustessa.

18.2.1  Näytteen emissiivisyyden määrittäminen

18.2.1.1  Vaihe 1: Heijastuvan näennäislämpötilan määrittäminen

Määritä heijastuva näennäislämpötila jommallakummalla seuraavista menetelmistä:
18.2.1.1.1  Menetelmä 1: Suora menetelmä
Et voi mitata heijastuvaa näennäislämpötilaa lämpösähköparilla, sillä lämpösähköpari mittaa lämpötilan, mutta näennäislämpötila on säteilyn voimakkuus.
18.2.1.1.2  Menetelmä 2: Heijastusmenetelmä

18.2.1.2  Vaihe 2: Emissiivisyyden määrittäminen

18.3  Heijastuva näennäislämpötila

Tämän parametrin avulla kompensoidaan kohteesta heijastuvaa säteilyä. Ympäristön lämpötilan oikea asetus ja kompensointi on tärkeää, kun emissiivisyys on pieni ja kohteen lämpötila suhteellisen kaukana heijastuvasta lämpötilasta.

18.4  Etäisyys

Etäisyys on kohteen ja kameran linssin etuosan välinen etäisyys. Tämän parametrin avulla kompensoidaan sitä, että
  • kohteen ja kameran välissä oleva ilma absorboi kohteesta tulevaa säteilyä
  • kamera havaitsee ilman itsensä aiheuttaman säteilyn.

18.5  Suhteellinen ilmankosteus

Kamera voi myös kompensoida sitä, että myös ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa läpäisysuhteeseen. Suorita kompensointi antamalla suhteellista kosteutta vastaava arvo. Lyhyillä etäisyyksillä ja normaaleissa kosteusolosuhteissa ei suhteellisen kosteuden 50 %:n oletusarvoa tarvitse muuttaa.

18.6  Muut parametrit

Lisäksi FLIR Systems ‑yhtiön eräät kamerat ja analysointiohjelmat antavat mahdollisuuden kompensoida seuraavat parametrit:
  • Ilman lämpötila – eli kameran ja kohteen välisen kaasukerroksen lämpötila
  • Ulkoisen optiikan lämpötila – eli ulkoisten linssien tai kameran edessä olevien infrapunaikkunoiden lämpötila
  • Ulkoisen optiikan siirtymäkerroin – eli ulkoisten linssien tai kameran edessä olevien ikkunoiden siirtymäkerroin

19  Infrapunatekniikan historiaa

Ennen vuotta 1800 ei sähkömagneettisen spektrin infrapunaisen kaistan olemassaoloa osattu edes ajatella. Infrapunaspektrin, tai vain 'infrapunaisen', kuten sitä tavallisesti kutsutaan, alkuperäinen merkitys lämpösäteilynä on nykyään ehkä vähemmän ilmeistä kuin Herschelin törmätessä ilmiöön vuonna 1800.
Graphic

Kuva 19.1  Sir William Herschel (1738–1822)

Infrapunainen löytyi vahingossa etsittäessä uutta optista ainetta. Sir William Herschel – kuningas Yrjö III:n tähtitieteilijä ja jo kuuluisa löydettyään planeetta Uranuksen - etsi optista suodatinmateriaalia, jonka avulla auringon teleskooppikuvan kirkkautta olisi voitu vähentää auringon havainnoinnin aikana. Tehdessään kokeita eri värisillä kirkkautta himmentävillä laseilla hän kiinnostui huomatessaan, että jotkin lasit läpäisivät auringon lämpöä vain vähän, kun taas toiset läpäisivät sitä siinä määrin, että silmät oli suojattava vain muutaman sekunnin tarkkailun ajaksi.
Herschel vakuuttui pian siitä, että tarvittiin systemaattinen koe, jonka tavoitteena oli löytää aine, joka samanaikaisesti himmentäisi kuvaa halutulla tavalla ja vähentäisi lämpöä. Hän aloitti toistamalla Newtonin prismakokeen, mutta kiinnitti huomiota spektrin näkyvän alueen voimakkuuksien jakautumisen sijaan sen lämpövaikutukseen. Aluksi hän mustasi herkän elohopealämpömittarin säiliöosan musteella ja hän ryhtyi tätä säteilynilmaisimenaan käyttämällä tutkimaan auringosta pöydän pinnalle lasiprisman kautta heijastuvien spektrin eri värien lämpövaikutusta. Vertailutarkoituksiin hänellä oli muita lämpömittareita, jotka oli suojattu auringon valolta.
Kun mustattua lämpömittaria siirrettiin hitaasti spektrin väristä toiseen, lukemat osoittivat lämpötilan nousevan tasaisesti siirryttäessä spektrin violetista päästä punaiseen päin. Tämä ei sinänsä ollut täysin odottamatonta, sillä italialainen tutkija Landriani oli havainnut pitkälti saman ilmiön vuonna 1777 suorittamassaan kokeessa. Herschel oli kuitenkin ensimmäinen, joka ymmärsi, että lämpövaikutuksella oli pakko olla huippu, joka ei näyttänyt sijaitsevan näkyvän valon alueella.
Graphic

Kuva 19.2  Marsilio Landriani (1746–1815)

Siirtäessään lämpömittarin spektrin punaisen pään ulkopuolella olevalle pimeälle alueelle Herschel totesi, että lämpövaikutus jatkoi voimistumistaan. Huippukohta, kun se löytyi, sijaitsi selvästi punaisen valon ulkopuolella alueella, jota nykyään kutsutaan 'infrapuna-aallonpituuksiksi'.
Kun Herschel julkisti löytönsä, hän kutsui tätä uutta sähkömagneettista spektrin aluetta 'termometriseksi spektriksi'. Itse säteilyä hän kutsui 'pimeäksi lämmöksi', tai vain 'näkymättömiksi säteiksi'. Ironista kyllä, ja vastoin yleistä käsitystä, Herschel ei keksinyt termiä 'infrapunainen'. Kyseinen sana alkoi esiintyä teksteissä noin 75 vuotta myöhemmin ja edelleen on epäselvää, kenelle kunnia sanan keksimisestä kuuluu.
Se, että Herschel käytti alkuperäiskokeessaan prismana lasia, sai aikaan aikalaisten piirissä aikaan keskustelua siitä, oliko infrapunaisia aallonpituuksia todellisuudessa lainkaan olemassa. Yrittäessään vahvistaa Herschelin löytöä eri tutkijat käyttivät umpimähkäisesti useita erilaisia lasityyppejä, jotka läpäisivät infrapunaisia aallonpituuksia eri tavoin. Myöhempien kokeidensa ansiosta Herschel tuli huomaamaan, että lasi läpäisi vasta keksittyä lämpösäteilyä vain osittain ja hänen olikin todettava, että infrapunaisen tutkimuksessa voitiin todennäköisesti käyttää ainoastaan heijastavaa optiikkaa, ts. tasaisia ja kaarevia peilejä. Onneksi tämä piti paikkansa ainoastaan vuoteen 1830 asti, jolloin italialainen tutkija Melloni teki sen merkittävän havainnon, että luonnossa esiintyvä vuorisuola (NaCl) – jota oli saatavana suurina, linssien ja prismojen valmistukseen sopivina luonnonkiteinä - läpäisi infrapunasäteilyä erinomaisesti. Tämän seurauksena vuorisuolasta tuli infrapunasäteilyn tutkimuksessa ensiarvoisen tärkeä optinen materiaali, mikä tilanne säilyi muuttumattomana seuraavan 100 vuoden ajan aina 1930-luvulle, jolloin kiteitä opittiin valmistamaan keinotekoisesti.
Graphic

Kuva 19.3  Macedonio Melloni (1798–1854)

Lämpömittarit säilyttivät asemansa säteilynilmaisimina vuoteen 1829, jolloin Nobili keksi lämpösähköparin. (Herschelin käyttämän lämpömittarin tarkkuus oli 0,2 °C, ja myöhempien mallien tarkkuus parani 0,05 °C:seen). Sitten tapahtui läpimurto. Melloni liitti useita lämpösähköpareja sarjaksi muodostaen ensimmäisen infrapunalämpömittarin (thermopile). Uusi laite mittasi lämpösäteilyä vähintään 40 kertaa herkemmin kuin oman aikansa parhaat lämpömittarit, sillä se pystyi havaitsemaan henkilöstä lähtöisin olevan lämmön kolmen metrin etäisyydeltä.
Ensimmäinen nk. 'lämpökuva' tuli mahdolliseksi vuonna 1840 Sir John Herschelin, infrapunaisen keksijän pojan ja itse ansioituneen astronomin työn tuloksena. Kuva perustui siihen, että ohuesta öljykerroksesta haihtuu öljyä sen mukaan, missä määrin sen eri kohtiin kohdistuu lämpöä. Lämpökuva näkyi öljykalvosta heijastuvassa valossa interferenssi-ilmiöiden taittaessa sitä eri tavoin. Sir John onnistui tuottamaan alkeellisen kuvan myös paperille, mitä kuvaa hän sitten kutsui 'lämpökuvaksi'.
Graphic

Kuva 19.4  Samuel P. Langley (1834–1906)

Infrapunailmaisimien herkkyys parani hitaasti. Toinen merkittävä läpimurto tapahtui, kun Langley keksi bolometrin vuonna 1880. Kyseessä oli ohut mustattu platinaliuska, joka oli kytketty Wheatstonen sillan toiseen varteen. Herkkä galvanometri reagoi, kun tähän piiriin kohdistettiin infrapunasäteilyä. Laitteen sanottiin havaitsevan lehmän lämmön 400 metrin etäisyydeltä.
Englantilainen tiedemies Sir James Dewar alkoi ensimmäisenä käyttää nestemäisiä kaasuja (kuten nestemäistä typpeä, jonka lämpötila on –196 °C) alhaisten lämpötilojen tutkimuksessa tarvittavina jäähdyttiminä. Vuonna 1892 hän keksi ainutlaatuisen tyhjiöeristeisen säiliön, jossa nesteytettyjä kaasuja saattoi säilyttää kokonaisia vuorokausia. Tavallinen termospullo, jota käytetään kuumien ja kylmien juomien säilyttämiseen, perustuu tähän keksintöön.
Vuosien 1900 ja 1920 välillä maailman keksijät sitten ”löysivät” infrapunasäteilyn. Useita patentteja myönnettiin laitteille, jotka oli suunniteltu henkilöiden, tykistön, lentokoneiden, laivojen ja jopa jäävuorten havaitsemiseen. Ensimmäiset toimivat järjestelmät sanan nykyisessä merkityksessä alkoivat kehittyä vuosien 1914–1918 sodan aikana, kun sodan osapuolet käynnistivät infrapunasäteilyn sotilaalliseen hyväksikäyttöön tähtääviä tutkimusohjelmia. Kyseisiin ohjelmiin kuului muun muassa kokeellisia järjestelmiä vihollisen maahantunkeutumisen ja/tai miehistön havaitsemiseen, lämpötilan kaukomittausta, viestiliikenteen turvaamista ja ”lentävien torpedojen” ohjausjärjestelmiä. Tänä aikana kokeiltu infrapunasäteilyyn perustuva hakujärjestelmä pystyi havaitsemaan lähestyvän lentokoneen 1,5 kilometrin päästä tai henkilön yli 300 metrin etäisyydeltä.
Herkimmät järjestelmät olivat tähän saakka perustuneet bolometrin toimintaperiaatteen eri muunnelmiin, mutta sotien välisenä kautena kehitettiin kaksi käänteentekevää uutta infrapunailmaisinta: kuvanmuunnin ja fotoni-ilmaisin. Aluksi kuvanmuunnin sai enemmän huomiota sotilaspiireissä, koska sen avulla tarkkailijat saattoivat ensimmäistä kertaa historiassa kirjaimellisesti 'nähdä pimeässä'. Kuvanmuuntimen herkkyys oli kuitenkin rajoittunut lähi-infrapunaisille aallonpituuksille ja kaikkein kiinnostavimmat sotilaalliset kohteet (eli vihollisen sotilaat) oli valaistava infrapunaisin valonheittimin. Koska tähän liittyi se vaara, että vastaavilla laitteilla varustettu vihollisen tarkkailija saattoi nähdä oman puolen tarkkailijan sijainnin, sotilaallinen kiinnostus kuvanmuuntajaa kohtaan lopulta hiipui.
Niin kutsuttujen 'aktiivisten' (eli valonheittimiin perustuvien) lämpökuvausmenetelmien sotilaallisesta kannalta katsottuna taktiset haitat antoivat pontta vuosien 1939-45 sodan jälkeen käynnistetyille mittaville ja salaisille sotilaallisille infrapunasäteilyn tutkimusohjelmille. Nämä keskittyivät 'passiivisiin' (ei valonheittimiä) järjestelmiin, jotka taas perustuivat äärimmäisen herkän fotoni-ilmaisimen käyttöön. Tänä aikana sotilassalaisuuksia koskevat säädökset estivät kokonaan lämpökuvaustekniikan edistymistä koskevan tiedottamisen. Salailu alkoi väistyä vasta 1950-luvun puolivälissä, josta lähtien vastaavia lämpökuvauslaitteita alkoi viimein tulla saataville siviilitutkimuksen ja -teollisuuden käyttöön.

20  Lämpökuvauksen teoria

20.1  Johdanto

Infrapunasäteily ja siihen liittyvä lämpökuvauksen tekniikka ovat monille infrapunakameran käyttäjille aiheina uusia. Tässä osassa tutustutaan lämpökuvauksen teoriaan.

20.2  Sähkömagneettinen spektri

Sähkömagneettinen spektri jaetaan mielivaltaisesti aallonpituusalueisiin, joita kutsutaan kaistoiksi ja jotka erotetaan niiden tapojen perusteella, joilla kyseistä säteilyä voidaan tuottaa ja havaita. Sähkömagneettisen spektrin eri kaistojen säteily on periaatteessa samanlaista. Niitä koskevat samat lait ja niitä erottaa ainoastaan aallonpituus.
Graphic

Kuva 20.1  Sähkömagneettinen spektri. 1: Röntgensäteily; 2: Ultraviolettisäteily; 3: Näkyvä valo; 4: Infrapunasäteily; 5: Mikroaallot; 6: Radioaallot.

Lämpökuvauksessa hyödynnetään spektrin infrapunaista kaistaa. Lyhytaaltojen puoleisessa päässä infrapunaisen alue rajoittuu tummanpunaiseen, joka on silmin nähtävissä. Pitkien aaltojen puolella infrapunakaista yhtyy mikroaaltojen radiotaajuuksiin, jotka ovat millimetrialueella.
Infrapunakaista jaetaan edelleen neljään kapeampaan kaistaan, joiden rajat on valittu mielivaltaisesti. Nämä ovat: lähi-infrapunakaista (0,75–3 μm), keski-infrapunakaista (3–6 μm), pitkäaaltokaista (6–15 μm) ja ääri-infrapunakaista (15–100 μm). Siitä huolimatta, että aallonpituudet ilmoitetaan mikrometreinä (μm), muut mittayksiköt ovat edelleen käytössä tämän spektrin alueen aallonpituuksien mittaamisessa, mm. nanometri (nm) ja Ångström (Å).
Eri aaltoalueiden mittaukset ovat yhteydessä toisiinsa seuraavasti:
formula

20.3  Mustan kappaleen lähettämä säteily

Musta kappale määritellään kohteeksi, joka absorboi kaiken itseensä kohdistuvan säteilyn millä tahansa aallonpituudella. Nimitys musta säteilevän kappaleen yhteydessä on ilmeisen harhaanjohtava ja saa selityksensä Kirchhoffin laissa (Gustav Robert Kirchhoff, 1824–1887 ), jonka mukaan kappale, joka pystyy absorboimaan kaiken säteilyn millä tahansa aallonpituudella pystyy myös lähettämään säteilyä.
Graphic

Kuva 20.2  Gustav Robert Kirchhoff (1824–1887)

Säteilylähteenä toimivan mustan kappaleen rakentaminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista. Läpinäkymättömästä absorboivasta materiaalista valmistetun isotermisen ontelon aukko on säteilyominaisuuksiltaan miltei täydellinen musta kappale. Kaiken säteilyn itseensä imevän kappaleen rakentamisen käytännön yksi sovellus on valotiivis laatikko, jonka yhdellä sivulla on aukko. Kaikki aukosta laatikon sisään tuleva säteily siroaa ja absorboituu toistuvasti heijastuessaan siten, että vain äärimmäisen pieni osa siitä voi päästä ulos. Näin saavutettava aukon mustuus (säteilemättömyys) on lähes mustan kappaleen luokkaa ja miltei täydellinen kaikilla aallonpituuksilla.
Jos kyseisen kaltaiseen isotermiseen onteloon asennetaan sopiva säteilijä, muodostuu ontelosäteilijäksi kutsuttu kohde. Tasaiseen lämpötilaan lämmitetty isoterminen ontelo muodostaa säteilylähteenä mustan kappaleen, jonka ominaisuudet määräytyvät yksinomaan ontelon lämpötilan perusteella. Kyseisen kaltaisia ontelosäteilijöitä käytetään usein mm. laboratorioissa säteilylähteinä termografisten mittalaitteiden kalibroinnissa tarvittavina lämpötilan vertailupisteinä. Näin myös FLIR Systems ‑yhtiön kameroissa.
Mikäli mustan kappaleen lähettämän säteilyn lämpötila ylittää 525 °C, lähde alkaa muuttua näkyväksi siten, että se paljaalla silmällä tarkasteltuna lakkaa olemasta musta. Säteilijä muuttuu ensin punahehkuiseksi, sitten väri lämpötilan edelleen noustessa muuttuu oranssin kautta keltaiseksi. Kappaleen niin kutsutun värilämpötilan määritelmä on se lämpötila, johon musta kappale tulee lämmittää, jotta saavutetaan sama näkyvä aallonpituus.
Kolme lauseketta, jotka kuvaavat mustan kappaleen lähettämää säteilyä.

20.3.1  Planckin laki

Graphic

Kuva 20.3  Max Planck (1858–1947)

Max Planck (1858–1947) kuvasi mustasta kappaleesta peräisin olevan säteilyn aallonpituuksien jakautumisen seuraavan kaavan avulla:
formula
jossa:
Wλb
Mustan kappaleen säteilyteho aallonpituudella λ.
c
Valon nopeus = 3 × 108 m/s
h
Planckin vakio = 6,6 × 10-34 Js.
k
Boltzmannin vakio = 1,4 × 10-23 Joule/K.
T
Mustan kappaleen absoluuttinen lämpötila (K).
λ
Aallonpituus (μm).
Planckin kaavaa käyttäen eri lämpötilojen pohjalta muodostetut graafiset kuvaajat muodostavat joukon käyriä. Kunkin Planckin käyrän säteilyteho on nolla, kun λ = 0, saavuttaa sitten nopeasti ääriarvon aallonpituudella λmax ja tämän ohitettuaan lähestyy jälleen nollaa erittäin pitkillä aallonpituuksilla. Mitä korkeampi lämpötila, sitä lyhyemmällä aallonpituudella ääriarvo saavutetaan.
Graphic

Kuva 20.4  Planckin lain mukainen mustan kappaleen lähettämä säteilyteho eri absoluuttisissa lämpötiloissa. 1: Säteilyteho (W/cm2 × 103(μm)); 2: Aallonpituus (μm)

20.3.2  Wienin siirtymälaki

Derivoimalla Planckin kaavaa λ ja määrittämällä maksimikohta saadaan:
formula
Tämä on Wienin kaava (Wilhelm Wien, 1864–1928), joka ilmaisee matemaattisesti sen yleisen havainnon, jonka mukaan lämpötilan noustessa lämpösäteilijän väri vaihtuu punaisesta oranssin kautta keltaiseen. Värin aallonpituus on sama, joka saadaan laskennallisesti kaavasta λmax. Minkä tahansa mustan kappaleen lämpötilan kaavan λmax mukaisen arvon hyvä likiarvo saadaan soveltamalla nyrkkisääntöä 3 000/T μm. Näin siis erittäin kuumat tähdet, kuten Sirius (11 000 K), joka lähettää sinivalkoista valoa, säteilevät eniten paljaalle silmälle näkymättömällä ultraviolettikaistalla, jonka aallonpituus on 0,27 μm.
Graphic

Kuva 20.5  Wilhelm Wien (1864–1928)

Aurinko (noin 6 000 K) lähettää keltaista valoa, jonka huipputeho sijoittuu aallonpituudelle noin 0,5 μm, joka on näkyvän spektrin keskivaiheilla.
Huoneenlämpötilassa (300 K) säteilytehon huippu sijoittuu kaukoinfrapunan kaistalle aallonpituudelle 9,7 μm, kun taas nestemäisen typen lämpötilassa (77 K) miltei merkityksettömän säteilytehon huippu sijoittuu aallonpituudelle 38 μm, joka edustaa ääri-infrapunan kaistaa.
Graphic

Kuva 20.6  Planckin käyrät, jotka on piirretty puolilogaritmiselle asteikolle 100–1000 K. Pisteviiva edustaa Wienin siirtymälain kuvaamaa, kunkin lämpötilan maksimisäteilytehon sijaintia. 1: Säteilyteho (W/cm2 (μm)); 2: Aallonpituus (μm).

20.3.3  Stefan-Boltzmannin laki

Integroimalla Planckin kaava arvosta λ = 0 arvoon λ = ∞ saadaan mustan kappaleen kokonaissäteilyteho (Wb):
formula
Tämä on Stefan-Boltzmannin kaava (Josef Stefan, 1835–1893, ja Ludwig Boltzmann, 1844–1906), jonka mukaan mustan kappaleen kokonaissäteilyteho kasvaa verrannollisesti absoluuttisen lämpötilan neljänteen potenssiin. Graafisesti kuvattuna Wb on Planckin käyrän alapuolella oleva tiettyä lämpötilaa vastaava alue. Voidaan osoittaa, että säteilyteho arvojen λ = 0 ja λmax välillä on vain 25 % kokonaistehosta, mikä on suunnilleen auringon näkyvän valon alueella lähettämän säteilyn määrä.
Graphic

Kuva 20.7  Josef Stefan (1835–1893) ja Ludwig Boltzmann (1844–1906)

Jos ihmisruumiin säteilemä teho lasketaan Stefan-Boltzmannin kaavan mukaan lämpötilan ollessa 300 K ja antamalla ulkopinta-alaksi noin 2 m2, saadaan 1 kW. Tämä on niin suuri tehohäviö, että se on jotenkin kompensoitava. Tämä tapahtuu ensinnäkin lisäämällä ympäristön heijastaman säteilyn määrää nostamalla lämpötila huoneenlämpöiseksi, mikä ei poikkea liikaa ruumiinlämpötilasta, ja toiseksi luonnollisesti käyttämällä vaatetusta.

20.3.4  Mustista kappaleista poikkeavat säteilylähteet

Toistaiseksi on käsitelty ainoastaan mustia kappaleita säteilijöinä ja niiden lähettämää säteilyä. Todellisen maailman esineet eivät juuri toteuta esiteltyjä lakeja merkittävillä aallonpituuskaistoilla, vaikkakin ne voivat toimia mustien kappaleiden tavoin tietyillä spektrin alueilla. Esimerkiksi jotkin maalityypit vaikuttavat näkyvässä valossa täysin valkoisilta, mutta muuttuvat selvästi harmaiksi, jos niihin kohdistetaan aallonpituudeltaan noin 2 μm säteilyä, ja yli 3 μm:n alueella ne näkyvät miltei mustina.
On olemassa kolme ilmiötä, jotka toteutuessaan voivat estää todellisen maailman kappaleita toimimasta mustan kappaleen tavoin: osa sisääntulevasta säteilystä α voi absorboitua, osa ρ voi heijastua ja osa τ siirtyä. Koska jokainen näistä tekijöistä on enemmän tai vähemmän riippuvainen aallonpituudesta, käytetään alaindeksiä λ, joka ilmaisee näiden riippuvuuden spektrin alueesta. Täten:
  • absorptiosuhde αλ= kohteeseen absorboitunut säteily jaettuna kohteeseen tulleella säteilyllä.
  • heijastussuhde ρλ = kohteen heijastama säteily jaettuna kohteeseen tulleella säteilyllä.
  • läpäisysuhde τλ = kohteen läpi siirtyvä säteily jaettuna kohteeseen tulleella säteilyllä.
Koska näiden kolmen tekijän summan on aina vastattava kunkin aallonpituuden kokonaismäärää, saadaan relaatio:
formula
Läpinäkymättömien materiaalien tapauksessa τλ = 0, jolloin relaatio pelkistyy muotoon:
formula
Tietyssä lämpötilassa olevan kohteen tuottaman mustan kappaleen säteilytehon osan ε kuvaamiseksi tarvitaan emissiivisyydeksi kutsuttu lisätekijä. Näin saamme määritelmän:
emissiivisyys ελ= kappaleen säteilytehon suhde vastaavan lämpöisen ja vastaavaa aallonpituutta lähettävän mustan kappaleen säteilytehoon.
Matemaattisesti tämä voidaan ilmoittaa kohteen ja mustan kappaleen säteilytehojen suhteena seuraavasti:
formula
Yleisesti säteilylähteet jakautuvat kolmeen tyyppiin, jotka eroavat toisistaan sen suhteen, miten niiden säteilyteho vaihtelee aallonpituuden mukaan.
  • musta kappale, jonka ελ = ε = 1
  • harmaa kappale, jonka ελ = ε = vakio, jonka arvo on alle 1
  • selektiivinen säteilijä, jonka ε vaihtelee aallonpituuden mukaan
Kirchhoffin lain mukaan kappaleen emissiivisyys ja absorptiosuhde ovat yhtä suuret kaikissa lämpötiloissa ja kaikilla aallonpituuksilla kappaleen materiaalista huolimatta. Toisin sanoen:
formula
Tästä seuraa, että läpinäkymättömän materiaalin (koska αλ + ρλ = 1):
formula
Erittäin kiiltävien materiaalien ελ lähestyy nollaa siten, että täysin heijastavan materiaalin (ts. täydellisen peilin tapauksessa) suhteen pätee:
formula
Harmaan säteilijäkappaleen tapauksessa Stefan-Boltzmannin kaava on muotoa:
formula
Tämä ilmoittaa, että harmaan säteilevän kappaleen koko säteilyteho on sama kuin vastaavassa lämpötilassa olevan mustan kappaleen säteilyteho vähennettynä verrannollisesti harmaasta kappaleesta lähtöisin olevan ε:n arvolla.
Graphic

Kuva 20.8  Kolmen säteilijätyypin säteilyteho. 1: säteilyteho; 2: aallonpituus; 3: musta kappale; 4: selektiivinen säteilijä; 5: harmaa kappale.

Graphic

Kuva 20.9  Kolmen säteilijätyypin emissiivisyys. 1: emissiivisyys; 2: aallonpituus; 3: musta kappale; 4: harmaa kappale; 5: selektiivinen säteilijä.

20.4  Lämpösäteilyä puoliläpäisevät materiaalit

Seuraavaksi tarkastellaan ei-metallista, puoliläpäisevää kappaletta, esimerkiksi paksua tasaista muovilevyä. Levyä lämmitettäessä massan sisään kehittyvä säteily pyrkii kohti kappaleen pintoja materiaalin lävitse, johon se osittain absorboituu. Lisäksi sen saapuessa pintaan osa säteilystä heijastuu takaisin kappaleen sisäosiin. Tämä takaisin heijastuva säteily absorboituu jälleen osittain, mutta osa siitä saavuttaa toisen pinnan, jonka lävitse suurin osa siitä poistuu osan heijastuessa uudelleen takaisin. Vaikka kappaleessa etenevät heijastukset heikkenevät jatkuvasti, ne on kaikki huomioitava levyn kokonaisemittanssia määritettäessä. Laskettaessa yhteen tuloksena oleva geometrinen sarja saadaan puoliläpäisevän levyn tehokkaaksi emissiivyydeksi:
formula
Levyn muuttuessa läpinäkyväksi tämä kaava supistuu yhteen kaavaan:
formula
Tämä viimeksi annettu relaatio on erityisen käyttökelpoinen, koska heijastussuhteen mittaaminen usein on helpompaa kuin emissiivisyyden mittaaminen suoraan.

21  Mittauskaava

Kuten jo mainittu, kohteeseen käännetty kamera ottaa vastaan myös muusta, kuin kohteesta peräisin olevaa säteilyä. Osa säteilystä on peräisin kohteen pinnan heijastamasta ympäristöstä. Mittausreitin kaasukerros vaimentaa kumpaakin säteilyn komponenttia jossain määrin. Tässä vaiheessa on huomioitava kolmas säteilykomponentti, eli itse ilma.
Seuraava mittaustilanteen kuvaus on toistaiseksi melko tarkka todellisten olosuhteiden kartoitus. Huomiotta on jätetty mm. auringonvalon sironta ilmassa tai näkökentän ulkopuolisesta voimakkaasta säteilylähteestä peräisin oleva hajasäteily. Tämänkaltaisille häiriöille on vaikea antaa numeroarvoa, mutta useimmissa tapauksissa niiden merkitys on mitättömän pieni. Sikäli kun niitä ei voida jättää huomiotta, mittaustilanne on todennäköisesti sellainen, että häiriön vaara on ilmeinen etenkin kokeneelle operaattorille. Tässä tapauksessa operaattorin tehtävä on muuttaa mittaustilannetta siten, että häiriötekijöiden vaikutus voidaan eliminoida, mm. muuttamalla kameran suuntaa kohteeseen tai sulkemalla pois voimakkaat säteilylähteet.
Jos hyväksymme edellä esitetyn, voimme käyttää alla olevaa lukua ja johtaa kaavan, jolla kohteen lämpötila voidaan laskea kalibroidun kameran antamasta mittaustuloksesta.
Graphic

Kuva 21.1  Tavanomaisen lämpötilan mittaustilanteen esitys kaaviona.1: Ympäristö; 2: Kohde; 3: ilma; 4: Kamera

Oletetaan, että säteilyteho W, joka on peräisin mustasta kappaleesta, jonka lämpötila on Tsource saa lyhyellä etäisyydellä aikaan kameran mittaussignaalin Usource, joka on verrannollinen tulosignaaliin (kameran lineaarinen teho). Näin saadaan (yhtälö 1):
formula
tai yksinkertaisemmin:
formula
jossa C on vakio.
Jos lähteenä käytetään harmaata kappaletta, jonka emittanssi on ε, vastaanotettu säteily olisi näin εWsource.
Nyt voidaan kirjoittaa säteilytehon kolme yhteistä tekijää:
Vastaanotettu kokonaissäteilyteho voidaan näin ilmaista seuraavasti (yhtälö 2):
formula
Kukin tekijä kerrotaan yhtälön 1 vakiolla C ja korvataan tulot CW saman yhtälön mukaisella arvolla U, jolloin saadaan (yhtälö 3):
formula
Ratkaise yhtälö 3 arvolle Uobj (yhtälö 4):
formula
Tämä on kaikissa FLIR Systems ‑lämpötilanmittauslaitteissa käytettävä yleinen mittauskaava. Kaavan jännitteet ovat:

Taulukko 21.1  Jännitteet

Uobj
Laskennallinen kameran lähtöjännite mustalle kappaleelle, jonka lämpötila on Tobj eli jännite, joka voidaan muuntaa suoraan halutun kohteen todelliseksi lämpötilaksi.
Utot
Kameran lähtöjännitteen todellinen mittausarvo.
Urefl
Teoreettinen kameran lähtöjännite mustalle kappaleelle, jonka tarkkuutuksen mukainen lämpötila on Trefl.
Uatm
Teoreettinen kameran lähtöjännite mustalle kappaleelle, jonka tarkkuutuksen mukainen lämpötila on Tatm.
Operaattori lisää laskelmassa tarvittavat parametrien arvot:
  • kohteen emittanssi ε,
  • suhteellinen kosteus,
  • Tatm
  • kohteen etäisyys (Dobj)
  • kohteen ympäristön (tehollinen ) lämpötila, tai ympäristöstä heijastunut säteily Trefl ja
  • ilman lämpötila Tatm
Arvojen antaminen saattaa olla ajoittain ongelmallista, koska tavallisesti ei ole käytettävissä helppoa tapaa, jolla emittanssin ja ilman läpäisykertoimen todelliset arvot voidaan selvittää. Kyseiset kaksi lämpötilaa eivät tavallisesti muodostu ongelmallisiksi edellyttäen, että ympäristössä ei ole suuria ja voimakkaita säteilylähteitä.
Luonnollinen kysymys tässä yhteydessä on, miten tärkeää on tuntea näiden parametrien oikeat arvot? Voisi tosin olla mielenkiintoista saada ongelmaan tuntumaa jo tässä vaiheessa tutustumalla pariin erilaiseen mittaustapaukseen ja vertaamalla kolmen säteilytekijän suhteellisia merkityksiä. Näin saadaan käsitys siitä, missä tilanteissa on tärkeää käyttää kunkin parametrin todellista arvoa.
Oheiset kuvat esittävät kolmen säteilyyn vaikuttavan tekijän suhteellisen merkityksen kohteen kolmen lämpötilan, kahden emittanssiarvon ja kahden spektrialueen suhteen: lyhyet ja pitkät aallot. Muut parametrit saavat seuraavat kiinteät arvot:
  • τ = 0.88
  • Trefl = +20 °C
  • Tatm = +20 °C
On ilmeistä, että kohteen matalien lämpötilojen mittaaminen on kriittisempää kuin korkeiden lämpötilojen. Tämä siksi, että ensin mainittujen tapauksessa 'häiritsevien' säteilylähteiden vaikutus on paljon suurempi. Tilanne vaikeutuu entisestään, jos myös kohteen emittanssi on pieni.
Lopulta on vastattava kysymykseen, miten tärkeää on sallia tarkkuutuskäyrän ylimmän pisteen yläpuolella olevan osan käyttö. Tätä kutsutaan ekstrapoloinniksi. Kuvitellaan, että tietyssä tapauksessa saatu mittaustulos on Utot = 4,5 volttia. Kameran korkein tarkkuutuspiste oli luokkaa 4,1 volttia, joka on operaattorin kannalta tuntematon. Näin siis siinäkin tapauksessa, että kohde olisi musta kappale, ts. Uobj = Utot, ekstrapoloimme tarkkuutuskäyrän suhteen, kun 4,5 volttia muunnetaan lämpötilaksi.
Olettakaamme nyt, että kohde ei ole musta, sen emittanssi on 0,75 ja läpäisykerroin 0,92. Oletamme myös, että yhtälön 4 kahden muun tekijän arvo on yhteensä 0,5 volttia. Laskettaessa Uobj yhtälön 4 avulla saadaan tulokseksi Uobj = 4.5 / 0.75 / 0.92 – 0.5 = 6.0. Tämä on äärimmäinen ekstrapolointi erityisesti, kun huomioidaan, että videovahvistimen suurin lähtösignaali saattaa olla 5 volttia. Tulee kuitenkin huomioida, että tarkkuutuskäyrän käyttö on teoreettinen menettelytapa, jossa ei tunneta elektronisia tai muita rajoitteita. Luotamme siihen, että mikäli kamerassa ei olisi signaalinrajoituksia ja jos laite olisi kalibroitu selvästi 5 voltin yli, tuloksena saatu käyrä olisi huomattavissa määrin samanlainen, kuin 4,1 voltin ylittävälle alueelle ekstrapoloitu todellinen käyrä edellyttäen, että käytetty tarkkuutusalgoritmi perustuisi FLIR Systems ‑algoritmin tavoin säteilyfysiikkaan. Ekstrapoloinnilla on luonnollisesti rajat, joita ei voi ylittää.
Graphic

Kuva 21.2  Säteilylähteiden suhteelliset voimakkuudet eri mittausolosuhteissa (lyhytaaltokamera). 1: kohteen lämpötila; 2: emittanssi; Obj: kohteen säteily; Refl: heijastuva säteily; Atm: ilman säteily. Kiinteät parametrit: τ = 0,88; Trefl = 20 °C; Tatm = 20 °C.

Graphic

Kuva 21.3  Säteilylähteiden suhteelliset voimakkuudet eri mittausolosuhteissa (pitkäaaltokamera). 1: kohteen lämpötila; 2: emittanssi; Obj: kohteen säteily; Refl: heijastuva säteily; Atm: ilman säteily. Kiinteät parametrit: τ = 0,88; Trefl = 20 °C; Tatm = 20 °C.

22  Emissiivisyystaulukot

Tässä osassa esitetään emissiivisyystietojen yhteenveto, joka perustuu infrapunasäteilyä käsittelevään kirjallisuuteen ja FLIR Systems ‑yhtiön omiin mittauksiin.

22.1  Lähdeviitteet

22.2  Taulukot

Taulukko 22.1  T: kokonaisspektri; lyhyet aallot: 2–5 µm; pitkät aallot: 8–14 µm, erikoispitkät aallot: 6,5–20 µm; 1: Materiaali; 2: Erittely; 3:Lämpötila (°C); 4: Spektri; 5: Emissiivisyys: 6:Viite

1

2

3

4

5

6

3M type 35
vinyylisähköteippi (useita värejä)
<80
pitkät aallot
≈ 0,96
13
3M type 88
musta vinyylisähköteippi
<105
pitkät aallot
≈ 0,96
13
3M type 88
musta vinyylisähköteippi
<105
keskipitkät aallot
<0,96
13
3M type Super 33+
musta vinyylisähköteippi
<80
pitkät aallot
≈ 0,96
13
Alumiini
eloksoitu ohkolevy
100
T
0,55
2
Alumiini
eloksoitu, musta, himmeä
70
lyhyet aallot
0,67
9
Alumiini
eloksoitu, musta, himmeä
70
pitkät aallot
0,95
9
Alumiini
eloksoitu, vaalean harmaa, himmeä
70
lyhyet aallot
0,61
9
Alumiini
eloksoitu, vaalean harmaa, himmeä
70
pitkät aallot
0,97
9
Alumiini
folio
27
10 µm
0,04
3
Alumiini
folio
27
3 µm
0,09
3
Alumiini
hapettunut, voimakkaasti
50-500
T
0,2-0,3
1
Alumiini
karkea pinta
20-50
T
0,06-0,07
1
Alumiini
karkeistettu
27
10 µm
0,18
3
Alumiini
karkeistettu
27
3 µm
0,28
3
Alumiini
kastettu typpihappoon (HNO3), levy
100
T
0,05
4
Alumiini
kiillotettu
50–100
T
0,04-0,06
1
Alumiini
kiillotettu levy
100
T
0,05
4
Alumiini
kiillotettu, ohkolevy
100
T
0,05
2
Alumiini
käsittelemätön, levy
100
T
0,09
4
Alumiini
käsittelemätön, ohkolevy
100
T
0,09
2
Alumiini
ohkolevy, 4 eri tavoin naarmutettua kappaletta
70
lyhyet aallot
0,05-0,08
9
Alumiini
ohkolevy, 4 eri tavoin naarmutettua kappaletta
70
pitkät aallot
0,03-0,06
9
Alumiini
rapautunut, voimakkaasti
17
lyhyet aallot
0,83-0,94
5
Alumiini
tyhjiössä kasvatettu
20
T
0,04
2
Alumiini
valukappale, suihkupuhdistettu
70
lyhyet aallot
0,47
9
Alumiini
valukappale, suihkupuhdistettu
70
pitkät aallot
0,46
9
Alumiinihydroksidi
jauhe
 
T
0,28
1
Alumiinioksidi
aktivoitunut, jauhe
 
T
0,46
1
Alumiinioksidi
puhdas, jauhe (alumiinioksidi)
 
T
0,16
1
Alumiinipronssi
 
20
T
0,60
1
Asbesti
jauhe
 
T
0,40-0,60
1
Asbesti
kangas
 
T
0,78
1
Asbesti
lattialaatta
35
lyhyet aallot
0,94
7
Asbesti
lauta
20
T
0,96
1
Asbesti
liuskelaatta
20
T
0,96
1
Asbesti
paperi
40-400
T
0,93-0,95
1
Asfalttipäällyste
 
4
erikoispitkät aallot
0,967
8
Betoni
 
20
T
0,92
2
Betoni
karkea
17
lyhyet aallot
0,97
5
Betoni
kuiva
36
lyhyet aallot
0,95
7
Betoni
kävelytie
5
erikoispitkät aallot
0,974
8
Eboniitti
   
T
0,89
1
Emali
 
20
T
0,9
1
Emali
lakka
20
T
0,85-0,95
1
Galvanoitu rauta
ohkolevy
92
T
0,07
4
Galvanoitu rauta
ohkolevy, hapettunut
20
T
0,28
1
Galvanoitu rauta
ohkolevy, painekiillotettu
30
T
0,23
1
Galvanoitu rauta
voimakkaasti hapettunut
70
lyhyet aallot
0,64
9
Galvanoitu rauta
voimakkaasti hapettunut
70
pitkät aallot
0,85
9
Graniitti
karkea
21
erikoispitkät aallot
0,879
8
Graniitti
karkea, 4 eri kappaletta
70
lyhyet aallot
0,95-0,97
9
Graniitti
karkea, 4 eri kappaletta
70
pitkät aallot
0,77-0,87
9
Graniitti
kiillotettu
20
erikoispitkät aallot
0,849
8
Hiekka
   
T
0,60
1
Hiekka
 
20
T
0,90
2
Hiekkakivi
karkea
19
erikoispitkät aallot
0,935
8
Hiekkakivi
kiillotettu
19
erikoispitkät aallot
0,909
8
Hiili
grafiitti, viilattu pinta
20
T
0,98
2
Hiili
grafiittijauhe
 
T
0,97
1
Hiili
jauhemainen puuhiili
 
T
0,96
1
Hiili
kynttilan noki
20
T
0,95
2
Hiili
lamppumusta
20-400
T
0,95-0,97
1
Hopea
kiillotettu
100
T
0,03
2
Hopea
puhdas, kiillotettu
200-600
T
0,02-0,03
1
Iho
ihmisen
32
T
0,98
2
Jää: katso vesi
         
Kaakelilaatta
lasitettu
17
lyhyet aallot
0,94
5
Kalkki
   
T
0,3-0,4
1
Kangas
musta
20
T
0,98
1
Kipsi
 
20
T
0,8-0,9
1
Kipsilaasti
karkea, kalkki
10-90
T
0,91
1
Kromi
kiillotettu
50
T
0,10
1
Kromi
kiillotettu
500-1000
T
0,28-0,38
1
Krylon Ultra-flat black 1602
tasaisen musta
huoneenlämpötila enintään 175
pitkät aallot
≈ 0,96
12
Krylon Ultra-flat black 1602
tasaisen musta
huoneenlämpötila enintään 175
keskipitkät aallot
≈ 0,97
12
Kuitulevy
huokoinen, käsittelemätön
20
lyhyet aallot
0,85
6
Kuitulevy
kova, käsittelemätön
20
lyhyet aallot
0,85
6
Kuitulevy
kovalevy
70
lyhyet aallot
0,75
9
Kuitulevy
kovalevy
70
pitkät aallot
0,88
9
Kuitulevy
lastulevy
70
lyhyet aallot
0,77
9
Kuitulevy
lastulevy
70
pitkät aallot
0,89
9
Kulta
kiillotettu
130
T
0,018
1
Kulta
kiillotettu, erittäin
100
T
0,02
2
Kulta
kiillotettu, huolellisesti
200-600
T
0,02-0,03
1
Kumi
kova
20
T
0,95
1
Kumi
pehmeä, harmaa, karkea
20
T
0,95
1
Kuona
kattilan
0–100
T
0,97-0,93
1
Kuona
kattilan
1400-1800
T
0,69-0,67
1
Kuona
kattilan
200-500
T
0,89-0,78
1
Kuona
kattilan
600-1200
T
0,76-0,70
1
Kupari
elektrolyyttinen, huolellisesti kiillotettu
80
T
0,018
1
Kupari
elektrolyyttinen, kiillotettu
-34
T
0,006
4
Kupari
hapettunut
50
T
0,6-0,7
1
Kupari
hapettunut, musta
27
T
0,78
4
Kupari
hapettunut, voimakkaasti
20
T
0,78
2
Kupari
kaupallinen, painekiillotettu
20
T
0,07
1
Kupari
kiillotettu
50–100
T
0,02
1
Kupari
kiillotettu
100
T
0,03
2
Kupari
kiillotettu, kaupallinen
27
T
0,03
4
Kupari
kiillotettu, mekaanisesti
22
T
0,015
4
Kupari
mustaksi hapettunut
 
T
0,88
1
Kupari
naarmutettu
27
T
0,07
4
Kupari
puhdas, huolellisesti käsitelty pinta
22
T
0,008
4
Kupari
sula
1100-1300
T
0,13-0,15
1
Kuparidioksidi
jauhe
 
T
0,84
1
Kuparioksidi
punainen, jauhe
 
T
0,70
1
Laasti
 
17
lyhyet aallot
0,87
5
Laasti
kuiva
36
lyhyet aallot
0,94
7
Lakka
3 väriä ruiskutettu alumiinipinnalle
70
lyhyet aallot
0,50-0,53
9
Lakka
3 väriä ruiskutettu alumiinipinnalle
70
pitkät aallot
0,92-0,94
9
Lakka
alumiini karkealla pinnalla
20
T
0,4
1
Lakka
bakeliitti
80
T
0,83
1
Lakka
lämmönkestävä
100
T
0,92
1
Lakka
musta, himmeä
40–100
T
0,96-0,98
1
Lakka
musta, kiiltävä, ruiskutettu rautapinnalle
20
T
0,87
1
Lakka
musta, matta
100
T
0,97
2
Lakka
tammiparketilla
70
lyhyet aallot
0,90
9
Lakka
tammiparketilla
70
pitkät aallot
0,90-0,93
9
Lakka
tasainen
20
lyhyet aallot
0,93
6
Lakka
valkoinen
100
T
0,92
2
Lakka
valkoinen
40–100
T
0,8-0,95
1
Lasilevy (tasolasi)
pinnoittamaton
20
pitkät aallot
0,97
14
Lastulevy
käsittelemätön
20
lyhyet aallot
0,90
6
Lumi: katso vesi
         
Lyijy
hapettumaton, kiillotettu
100
T
0,05
4
Lyijy
hapettunut 200°C:ssa
200
T
0,63
1
Lyijy
hapettunut, harmaa
20
T
0,28
1
Lyijy
hapettunut, harmaa
22
T
0,28
4
Lyijy
kiiltävä
250
T
0,08
1
Lyijy punainen
 
100
T
0,93
4
Lyijy punainen, jauhe
 
100
T
0,93
1
Maali
8 eri väriä ja ominaisuutta
70
lyhyet aallot
0,88-0,96
9
Maali
8 eri väriä ja ominaisuutta
70
pitkät aallot
0,92-0,94
9
Maali
alumiini, ikä vaihtelee
50–100
T
0,27-0,67
1
Maali
kadmiumkeltainen
 
T
0,28-0,33
1
Maali
koboltinsininen
 
T
0,7-0,8
1
Maali
kromivihreä
 
T
0,65-0,70
1
Maali
muovi, musta
20
lyhyet aallot
0,95
6
Maali
muovi, valkoinen
20
lyhyet aallot
0,84
6
Maali
öljy
17
lyhyet aallot
0,87
5
Maali
öljy, eri värejä
100
T
0,92-0,96
1
Maali
öljy, harmaa kiiltävä
20
lyhyet aallot
0,96
6
Maali
öljy, harmaa tasainen
20
lyhyet aallot
0,97
6
Maali
öljy, musta kiiltävä
20
lyhyet aallot
0,92
6
Maali
öljy, musta tasainen
20
lyhyet aallot
0,94
6
Maali
öljypohjainen, 16 värin keskiarvo
100
T
0,94
2
Maaperä
kuiva
20
T
0,92
2
Maaperä
kyllästetty vedellä
20
T
0,95
2
Magnesium
 
22
T
0,07
4
Magnesium
 
260
T
0,13
4
Magnesium
 
538
T
0,18
4
Magnesium
kiillotettu
20
T
0,07
2
Magnesiumjauhe
   
T
0,86
1
Molybdeeni
 
1500-2200
T
0,19-0,26
1
Molybdeeni
 
600-1000
T
0,08-0,13
1
Molybdeeni
hehkulanka
700-2500
T
0,1-0,3
1
Muovi
eristelevy polyuretaania
70
pitkät aallot
0,55
9
Muovi
eristelevy polyuretaania
70
lyhyet aallot
0,29
9
Muovi
lasikuitulaminaatti (painettu piirikortti)
70
lyhyet aallot
0,94
9
Muovi
lasikuitulaminaatti (painettu piirikortti)
70
pitkät aallot
0,91
9
Muovi
PVC, muovilattia, himmeä, rakenteinen
70
lyhyet aallot
0,94
9
Muovi
PVC, muovilattia, himmeä, rakenteinen
70
pitkät aallot
0,93
9
Nahka
parkittu
 
T
0,75-0,80
1
Nextel Velvet 811-21 Black
tasaisen musta
-60-150
pitkät aallot
> 0.97
10 ja 11
Nichrome
hiekkapuhallettu
700
T
0,70
1
Nichrome
lanka, hapettunut
50-500
T
0,95-0,98
1
Nichrome
lanka, puhdas
50
T
0,65
1
Nichrome
lanka, puhdas
500-1000
T
0,71-0,79
1
Nichrome
valssattu
700
T
0,25
1
Nikkeli
elektrolyyttinen
22
T
0,04
4
Nikkeli
elektrolyyttinen
260
T
0,07
4
Nikkeli
elektrolyyttinen
38
T
0,06
4
Nikkeli
elektrolyyttinen
538
T
0,10
4
Nikkeli
elektrolyyttipinnoitus, kiillotettu
20
T
0,05
2
Nikkeli
elektrolyyttisesti pinnoitettu rauta, kiillotettu
22
T
0,045
4
Nikkeli
elektrolyyttisesti pinnoitettu rauta, kiillottamaton
20
T
0,11-0,40
1
Nikkeli
elektrolyyttisesti pinnoitettu rauta, kiillottamaton
22
T
0,11
4
Nikkeli
hapettunut
1227
T
0,85
4
Nikkeli
hapettunut
200
T
0,37
2
Nikkeli
hapettunut
227
T
0,37
4
Nikkeli
hapettunut 600 °C:ssa
200-600
T
0,37-0,48
1
Nikkeli
kauppalaatuisen puhdas, kiillotettu
100
T
0,045
1
Nikkeli
kauppalaatuisen puhdas, kiillotettu
200-400
T
0,07-0,09
1
Nikkeli
kiillotettu
122
T
0,045
4
Nikkeli
kirkas matta
122
T
0,041
4
Nikkeli
lanka
200-1000
T
0,1-0,2
1
Nikkelioksidi
 
1000-1250
T
0,75-0,86
1
Nikkelioksidi
 
500-650
T
0,52-0,59
1
Paperi
4 eri väriä
70
lyhyet aallot
0,68-0,74
9
Paperi
4 eri väriä
70
pitkät aallot
0,92-0,94
9
Paperi
keltainen
 
T
0,72
1
Paperi
musta
 
T
0,90
1
Paperi
musta lakkapinnoite
 
T
0,93
1
Paperi
musta, himmeä
 
T
0,94
1
Paperi
musta, himmeä
70
lyhyet aallot
0,86
9
Paperi
musta, himmeä
70
pitkät aallot
0,89
9
Paperi
punainen
 
T
0,76
1
Paperi
sininen, tumma
 
T
0,84
1
Paperi
valkoinen
20
T
0,7-0,9
1
Paperi
valkoinen sidosaine
20
T
0,93
2
Paperi
valkoinen, 3 eri kiiltoa
70
lyhyet aallot
0,76-0,78
9
Paperi
valkoinen, 3 eri kiiltoa
70
pitkät aallot
0,88-0,90
9
Paperi
vihreä
 
T
0,85
1
Platina
 
100
T
0,05
4
Platina
 
1000-1500
T
0,14-0,18
1
Platina
 
1094
T
0,18
4
Platina
 
17
T
0,016
4
Platina
 
22
T
0,03
4
Platina
 
260
T
0,06
4
Platina
 
538
T
0,10
4
Platina
lanka
1400
T
0,18
1
Platina
lanka
50-200
T
0,06-0,07
1
Platina
lanka
500-1000
T
0,10-0,16
1
Platina
nauha
900-1100
T
0,12-0,17
1
Platina
puhdas, kiillotettu
200-600
T
0,05-0,10
1
Polystyreeni
eriste
37
lyhyet aallot
0,60
7
Posliini
lasitettu
20
T
0,92
1
Posliini
valkoinen, kiiltävä
 
T
0,70-0,75
1
Pronssi
fosforipronssi
70
lyhyet aallot
0,08
9
Pronssi
fosforipronssi
70
pitkät aallot
0,06
9
Pronssi
hapettunut
100
T
0,61
2
Pronssi
hapettunut
70
lyhyet aallot
0,04-0,09
9
Pronssi
hapettunut
70
pitkät aallot
0,03-0,07
9
Pronssi
hapettunut 600 °C:ssa
200-600
T
0,59-0,61
1
Pronssi
himmeä, tahriintunut
20-350
T
0,22
1
Pronssi
hiottu hiekkapaperilla (karkeus: 80)
20
T
0,20
2
Pronssi
huokoinen, karhea
50-150
T
0,55
1
Pronssi
jauhe
 
T
0,76-0,80
1
Pronssi
kiillotettu
200
T
0,03
1
Pronssi
kiillotettu
50
T
0,1
1
Pronssi
kiillotettu, erittäin
100
T
0,03
2
Pronssi
ohkolevy, smirklattu
20
T
0,2
1
Pronssi
ohkolevy, valssattu
20
T
0,06
1
Puu
 
17
lyhyet aallot
0,98
5
Puu
 
19
erikoispitkät aallot
0,962
8
Puu
hiottu
 
T
0,5-0,7
1
Puu
höylätty
20
T
0,8-0,9
1
Puu
höylätty tammi
20
T
0,90
2
Puu
höylätty tammi
70
lyhyet aallot
0,77
9
Puu
höylätty tammi
70
pitkät aallot
0,88
9
Puu
mänty, 4 eri kappaletta
70
lyhyet aallot
0,67-0,75
9
Puu
mänty, 4 eri kappaletta
70
pitkät aallot
0,81-0,89
9
Puu
valkoinen, tuore
20
T
0,7-0,8
1
Puu
vaneri, käsittelemätön
20
lyhyet aallot
0,83
6
Puu
vaneri, sileä, kuiva
36
lyhyet aallot
0,82
7
Rappaus
 
17
lyhyet aallot
0,86
5
Rappaus
karkea pinnoite
20
T
0,91
2
Rappaus
kipsilevy, käsittelemätön
20
lyhyet aallot
0,90
6
Rauta ja teräs
elektrolyyttinen
100
T
0,05
4
Rauta ja teräs
elektrolyyttinen
22
T
0,05
4
Rauta ja teräs
elektrolyyttinen
260
T
0,07
4
Rauta ja teräs
elektrolyyttinen, huolellisesti kiillotettu
175-225
T
0,05-0,06
1
Rauta ja teräs
hapettunut
100
T
0,74
4
Rauta ja teräs
hapettunut
100
T
0,74
1
Rauta ja teräs
hapettunut
1227
T
0,89
4
Rauta ja teräs
hapettunut
125-525
T
0,78-0,82
1
Rauta ja teräs
hapettunut
200
T
0,79
2
Rauta ja teräs
hapettunut
200-600
T
0,80
1
Rauta ja teräs
hierretty ohkolevy
950-1100
T
0,55-0,61
1
Rauta ja teräs
juuri smirklattu
20
T
0,24
1
Rauta ja teräs
juuri valssattu
20
T
0,24
1
Rauta ja teräs
karkea tasopinta
50
T
0,95-0,98
1
Rauta ja teräs
kiillotettu
100
T
0,07
2
Rauta ja teräs
kiillotettu
400-1000
T
0,14-0,38
1
Rauta ja teräs
kiillotettu ohkolevy
750-1050
T
0,52-0,56
1
Rauta ja teräs
kiiltävä oksidikerros, ohkolevy
20
T
0,82
1
Rauta ja teräs
kiiltävä, etsattu
150
T
0,16
1
Rauta ja teräs
kuumavalssattu
130
T
0,60
1
Rauta ja teräs
kuumavalssattu
20
T
0,77
1
Rauta ja teräs
kylmävalssattu
70
lyhyet aallot
0,20
9
Rauta ja teräs
kylmävalssattu
70
pitkät aallot
0,09
9
Rauta ja teräs
pahoin ruostunut
17
lyhyet aallot
0,96
5
Rauta ja teräs
pahoin ruostunut ohkolevy
20
T
0,69
2
Rauta ja teräs
punaiseksi ruostunut ohkolevy
22
T
0,69
4
Rauta ja teräs
punaisen ruosteen peitossa
20
T
0,61-0,85
1
Rauta ja teräs
ruostunut, punainen
20
T
0,69
1
Rauta ja teräs
taottu, huolellisesti kiillotettu
40-250
T
0,28
1
Rauta ja teräs
valssattu ohkolevy
50
T
0,56
1
Rauta ja teräs
voimakkaasti hapettunut
50
T
0,88
1
Rauta ja teräs
voimakkaasti hapettunut
500
T
0,98
1
Rauta, valu-
hapettunut
100
T
0,64
2
Rauta, valu-
hapettunut
260
T
0,66
4
Rauta, valu-
hapettunut
38
T
0,63
4
Rauta, valu-
hapettunut
538
T
0,76
4
Rauta, valu-
hapettunut 600 °C:ssa
200-600
T
0,64-0,78
1
Rauta, valu-
harkot
1000
T
0,95
1
Rauta, valu-
kiillotettu
200
T
0,21
1
Rauta, valu-
kiillotettu
38
T
0,21
4
Rauta, valu-
kiillotettu
40
T
0,21
2
Rauta, valu-
käsittelemätön
900-1100
T
0,87-0,95
1
Rauta, valu-
neste
1300
T
0,28
1
Rauta, valu-
työstetty
800-1000
T
0,60-0,70
1
Rauta, valu-
valu
50
T
0,81
1
Ruostumaton teräs
hiekkapuhallettu
700
T
0,70
1
Ruostumaton teräs
ohkolevy, kiillotettu
70
lyhyet aallot
0,18
9
Ruostumaton teräs
ohkolevy, kiillotettu
70
pitkät aallot
0,14
9
Ruostumaton teräs
ohkolevy, käsittelemätön, hieman naarmuuntunut
70
lyhyet aallot
0,30
9
Ruostumaton teräs
ohkolevy, käsittelemätön, hieman naarmuuntunut
70
pitkät aallot
0,28
9
Ruostumaton teräs
seos, 8 % Ni, 18 % Cr
500
T
0,35
1
Ruostumaton teräs
tyyppi 18-8, hapettunut 800 °C:ssa
60
T
0,85
2
Ruostumaton teräs
tyyppi 18-8, laikkakiillotettu
20
T
0,16
2
Ruostumaton teräs
valssattu
700
T
0,45
1
Savi
poltettu
70
T
0,91
1
Sinkki
hapettunut 400°C:ssa
400
T
0,11
1
Sinkki
hapettunut pinta
1000-1200
T
0,50-0,60
1
Sinkki
kiillotettu
200-300
T
0,04-0,05
1
Sinkki
ohkolevy
50
T
0,20
1
Smirgeli
karkea
80
T
0,85
1
Tapetti
himmeä kuvio, punainen
20
lyhyet aallot
0,90
6
Tapetti
himmeä kuvio, vaalean harmaa
20
lyhyet aallot
0,85
6
Terva
   
T
0,79-0,84
1
Terva
paperi
20
T
0,91-0,93
1
Tiili
aloksi
1000
T
0,75
1
Tiili
aloksi
1200
T
0,59
1
Tiili
aloksi
20
T
0,85
1
Tiili
alumiinioksidi
17
lyhyet aallot
0,68
5
Tiili
Dinas-kivi, lasitettu, karkea
1100
T
0,85
1
Tiili
Dinas-kivi, lasittamaton, karkea
1000
T
0,80
1
Tiili
Dinas-kivi, tulenkestävä
1000
T
0,66
1
Tiili
muuraus
35
lyhyet aallot
0,94
7
Tiili
muuraus, rapattu
20
T
0,94
1
Tiili
piioksidi, 95 % SiO2
1230
T
0,66
1
Tiili
punainen, karkea
20
T
0,88-0,93
1
Tiili
punainen, yleinen
20
T
0,93
2
Tiili
sillimaniitti, 33 % SiO2, 64 % Al2O3
1500
T
0,29
1
Tiili
tulenkestävä tiili
17
lyhyet aallot
0,68
5
Tiili
tulenkestävä, heikosti säteilevä
500-1000
T
0,65-0,75
1
Tiili
tulenkestävä, korundi
1000
T
0,46
1
Tiili
tulenkestävä, magnesiitti
1000-1300
T
0,38
1
Tiili
tulenkestävä, voimakkaasti säteilevä
500-1000
T
0,8-0,9
1
Tiili
vesitiivis
17
lyhyet aallot
0,87
5
Tiili
yleinen
17
lyhyet aallot
0,86-0,81
5
Tina
painekiillotettu
20-50
T
0,04-0,06
1
Tina
tinattu rautapelti
100
T
0,07
2
Tinattu rauta
ohkolevy
24
T
0,064
4
Titaani
hapettunut 540°C:ssa
1000
T
0,60
1
Titaani
hapettunut 540°C:ssa
200
T
0,40
1
Titaani
hapettunut 540°C:ssa
500
T
0,50
1
Titaani
kiillotettu
1000
T
0,36
1
Titaani
kiillotettu
200
T
0,15
1
Titaani
kiillotettu
500
T
0,20
1
Vesi
jää, paksun kuuran peitossa
0
T
0,98
1
Vesi
jää, sileä
-10
T
0,96
2
Vesi
jää, sileä
0
T
0,97
1
Vesi
jääkiteet
-10
T
0,98
2
Vesi
kerroksen paksuus >0,1 mm
0–100
T
0,95-0,98
1
Vesi
lumi
 
T
0,8
1
Vesi
lumi
-10
T
0,85
2
Vesi
tislattu
20
T
0,96
2
Volframi
 
1500-2200
T
0,24-0,31
1
Volframi
 
200
T
0,05
1
Volframi
 
600-1000
T
0,1-0,16
1
Volframi
hehkulanka
3300
T
0,39
1
Öljy, voitelu-
0,025 mm:n kalvo
20
T
0,27
2
Öljy, voitelu-
0,050 mm:n kalvo
20
T
0,46
2
Öljy, voitelu-
0,125 mm:n kalvo
20
T
0,72
2
Öljy, voitelu-
Ni-pohjainen kalvo: vain Ni-pohja
20
T
0,05
2
Öljy, voitelu-
paksu pinnoite
20
T
0,82
2